3 vinkkiä hypotoniseen suuhun

Tiedätkö mitä eroa näiden kahden lapsen kasvoilla on?

(kuva täältä)

(kuva täältä)

Varmasti bongasit heti sen, että ensimmäisellä suu on auki.

Toinen tärkeä havainto liittyy siihen, että ensimmäisellä lapsella on kasvojen alueella hypotoniaa.

Mistä hypotonian erottaa?

Hypotonian – eli matalan lihastonuksen – erottaa kolmesta tekijästä (tarkkaile löydätkö nämä tekijät kuvista):

  1. Poskien massa on alhaalla. Lapsen kasvot näyttävät ns. hamsterimaisilta. Vertaa nyt pojan poskia tytön poskiin. Huomaatko kuinka tytön kasvot ovat soikion malliset. Poskien lihaksisto on ylhäällä, ja poskipäät erottuvat vaikka tyttö ei hymyile.
  2. Tummat silmänaluset. Koska kasvot tavallaan roikkuvat “painovoiman mukana”,  silmien alle tulee usein tummemmat laikut. Tämä ei ole mikään 100% tunnistustapa, mutta usein hypotoniaan liittyvät tummat silmänaluset.
  3. Huulet ovat pulleat ja turpeat. Jos vertaat lapsen kasvoja hänen vanhempiensa kasvoihin, huulet ovat huomattavan paljon suuremmat. Suu on helposti auki, ja hampaat näkyvät.

Miksi hypotonia on hyvä tunnistaa?

Hypotonia itsessään ei ole mitenkään vakavaa. Itseasiassa minulla – mukaanlukien omat lapseni – olemme hieman hypotonisia. Hypotonia on myös yksilön ominaisuus ja lihastonusta ei voi muuttaa millään harjoittelulla.

Ongelma muodostuu silloin kun, lapsella on taipumusta dyspraksiaan, tai todella matala lihastonus (esim. Downin syndrooma).

Lapsen lihaksisto ei tue puhetta. Hypotoninen lihas on heikompi. Lapsen on vaikeampi koordinoida lihasten liikkeitä. Lapsi oikeasti väsyy pitkistä puhunnoksista, koska lihas väsyy helpommin.

Puheesta tulee puuromaista. Hypotonia vaikuttaa kasvojen lisäksi yleensä aina kieleen. Kielen asettelu suussa tarkkoihin artikulaatioasentoihin vaikeutuu. Tästä graavi esimerkki on down-lapsen kieli, joka usein roikkuu jopa ulkopuolella.

Ongelmat kertautuvat jos lapsella on myös dyspraksiaa. Koska lihaksisto tukee huonosti lapsen puhetta, ongelmat kertaantuvat jos mukana on vähänkin dyspraksiaa. Pelkässä hypotoniassa lapsi kuntoutuu usein verrattaen nopeasti. Kun mukana on dyspraksia, on kuntouttaminen usein pitkällisen työn takana.

Tutustu myös: Milloin Oral Placement -terapiasta on hyötyä epäselvässä puheessa?

Hypotonian tunnistaminen ja lihasten vahvistaminen vaatii tietämystä

Äännekoulussa pidämme kerran vuodessa puheterapeuttien kanssa työnohjauspäivän. Viime kerralla tarkastelimme vaikeimpia asiakastapauksiamme videolta ja teimme yllättävän havainnon. Noin 90% lapsista olivat selkeästi hypotonisia.

Nämä työnohjaushetket ovat olleet kiiteltyjä juuri siksi, että Äännekoulun puheterapeutit ovat saaneet videolta – ihan rauhassa – tarkastella miltä asiakkaan puheliikkeet näyttävät ja löytyykö takaa esimerkiksi matalaa lihasjäntevyyttä. Ja tietysti olemme miettineet strategoita siihen, miten lasta kuntoutetaan mahdollisimman optimaalisella tavalla.

Tänä syksynä järjestän asiakastyöhön suuntaavaa opintopiirin, jossa tarkastelun alla ovat epäselvät puhujat.  Ryhmä kokoontuu 4 kertaa syksyn aikana. Lue tästä lisää opintopiiristä ja aloita omien puhemotoriikka-taitojesi hiominen nyt.

Mikä hyödyttää sinun mielestäsi hypotonista lasta? Jätä kommentti niin keskustellaan!

Lisäluettavaa ja pohdittavaa:

https://journals.lww.com/pedpt/fulltext/2005/01740/Characteristics_of_Hypotonia_in_Children__A.8.aspx

http://www.scielo.org.za/scielo.php?pid=S2310-38332013000200004&script=sci_arttext&tlng=pt

Low Tone and Speech Therapy

Yksi kommentti artikkeliin ”3 vinkkiä hypotoniseen suuhun”

Jätä kommentti