Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Oma lapseni on hengittänyt pääosin suun kautta n. 2-vuotiaasta asti (nyt lähes 6-vuotias). Hänellä on ollut tosi paljon flunssia eli nenä tukossa ja korvatulehduksia, mutta nyt (kiitos koronaeristyksen) ollut terveenä viimeiset puoli vuotta. Pystyy hengittämään pyydettäessä nenän kautta mutta tottumuksesta (?) hengittää usein suun kautta, jolloin suu tietysti auki. Tämä on harmillinen kehä, sillä tosiaan jos kitalaki nousee, nenän kautta hengittäminen ahtautuu entisestään. Mielestäni hänen kitalakensa näytti korkeahkolta, mutta ihan yhtä korkealta näytti pikkusiskonsa kitalaki, joka hengittää nenän kautta. Tuo kitalaen levittäjä olikin minulle uusi tuttavuus! Face formerista olen lukenut myös, että olisi hyödyksi nenähengityksen ja suun + nielun alueen lihasten vahvistamisessa, mutta se ei kai suoraan levitä kitalakea.
Faceformer ei levitä kitalakea enkä usko että edes se et se ohjaa kieltä oikeeseen asentoon levittäs kitalakea jos se on jo mennyt kapeaksi.
Tämä olikin erityisen ajankohtainen osio itselleni . Tekstisi auttoi paljon selkiyttämään ja kokoamaan asiaa, kiitos!
Minulle tuli nimittäin nyt eteeni ensimmäistä kertaa asiakas (reilu 3v), jolla alunperin epäiltiin kireää kielijännettä. Knk-lääkäri totesi, ettei kiristävää jännettä näy, mutta korkea ja kapea kitalaki on. Lääkäri kuitenkin lähetti lapsen vielä minulle arvioon. Myöskään minä en havainnut kielijänteessä kiristystä, kielen kärki yltää hammasvallillekin mukavasti.
Kuitenkin sekä vanhemmat että lääkäri olivat suun rakenteen lisäksi melko huolissaan kielen kärjen liikkeiden sekä kielenkärkiäänteiden tuottamisen vaikeudesta. Tässä oli äidin mukaan tapahtunut muutosta, puhe on nyt hieman sössöttävämpää kuin aiemmin heidän mielestään? Minä koin kuitenkin saavani lapsen puheesta selvää ilman sen suurempia haasteita. Lapsen on vielä haastavaa hahmottaa tahdonalaisesti kielen kärjen liikkeitä, eivätkä kielen ja leuan liikkeet ole vielä eriytyneet. Kyseessä on kuitenkin vielä pieni lapsi, joten en kokenut vielä suurta hätää asiassa? Annoin kotiin joitakin eriyttämistä sekä kielen liikkeiden hahmottamista tukevia harjoitteita kesäksi. Sovimme myös jo seurannasta, ja minä lupasin perehtyä asiaan vielä tarkemmin.
Tämän tekstin myötä voinkin sitten vielä tuplavarmistaa vanhemmilta joitakin asioita sekä tarkastella, onko hammaslääkärikäynneillä vielä huomioitu asiaa.
Tämä on alue, johon olen viime vuosina alkanut entistä enemmän kiinnittämään huomiota ja huomannut yhteyden suun kautta hengittämiseen. Usein myös nämä lapset puhuvat epäselvästi tai heillä on muuta pulmaa suun alueen motoriikassa. Koska olen alkanut katsomaan asiakkaideni suuhun, olen myös huomannut monella korkean kitalaen, usein on myös avopurentaa.
Suulaen “levittämisessä” eli kaareuttamisessa keskeisin keino on saada lapsi nenähengittäjäksi ja sen lisäksi se, että lapsen lepoasento on suu kevyesti kiinni, jolloin kieli asettuu vastapariksi suulaelle ja kielen pehmyt kudos koko ajan lepoasennossa aktivoi suulaen kaareutumista.
Suuhengittäjä-lapsilla tyypillisesti on korkea kapea suulaki juuri siitä syystä, että kieli ei pehmytkudoksena aktivoi luiden kudoksen muovautumista
Muutamia korkean kitalaen omaavia lapsia tullut puheterapiassa vastaan. Toinen oli jo ekaluokalla ja hänelle oli aloitettu kitalaen leventäminen, vasta sitten ohjattiin puheterapiaan. Harjoittelin hänen kanssaan yläalveoli äänteitä (l,r,s). Näppärä neiti oppi äänteet nopeasti vaikka kitalaki oli kapea, valitettavasti hänen kanssaan ei ehditty ollenkaan tarkastelemaan, mikä oli kielen lepoasento ja sen vaikutus kitalaen muotoon.
Minulla on ollut terapiassa myös 4-vuotias, jolla oli kuvan kaksi näköinen levitin kitalaessa. Koje ei vaikeuttanut puhumista eikö äänneharjoittelua, mutta tälläkään lapsella ei ollut taustalla mitään vaikeaa dyspraksiaa, ihan vain äännevirheitä.
Näitä lapsia hoitaessani en ollut vielä kovin tietoinen siitä, miten kielenasento suussa muovaa suun rakenteita, jatkossa tämä kyllä hyvä tarkistaa vaikka lapsi tulisi vain yksittäisen artikulaatiovirheen takia.,
Suurimmalla osalla kehitysvammaisia asiakkaitani on korkea kitalaki. Ovat kaikki hypotonisia ja kieli lepää herkästi suun pohjassa. Olen kokenut tämän haastavana kuntouttaa, koska kitalaen muokkautumiseen vaadittaisiin kielen oikeaa lepoasentoa pitkäkestoisesti, ei vain harjoitustilanteessa. Myospotteja olen ohjannut perheitä käyttämään, mutten ole huomannut juurikaan vaikutusta kitalaen muotoon, mutta ehkä kieli pysyy paremmin suun sisällä näissä tapauksessa. Pitää perehtyä enemmän kitalaen levittäjiin ja pitää mielessä tämä yhteistyö oikomishammaslääkärin kanssa, kiitos tästä muistutuksesta. Toimivatko orakojeet kokemuksesi mukaan kielen oikean lepoasennon saavuttamisessa ja vaikuttavatko sitä kautta kitalaen oikeaan muokkautumiseen?
Mielenkiintoista tietoa! Parilta asiakkaalta olen bongannut korkean kitalaen, ja toinen hengittää täysin suun kautta. Tutullani on myös korkea suulaki ja kireä kielijänne, tosin myös suulakihalkio taustalla. Hänen onkin kertonut, että hengitys katkeilee välillä yöllä ja on jatkuvasti limainen olo, en ollutkaan tullut ajatelleeksi että nämä voisivat liittyä yhteen!
Olen opiskeluaikana tutustunut lähi-ihmisten suun rakenteisiin ihan harjoitusta saadakseni. Varsinkin kielijänneasiat olivat silloin minulle tuttuja. Samoin omien asiakkaiden kohdalla, jos on ollut artikulaatio ja suun motoriikan tavoitteita, niin suuhun kurkkaaminen on kuulunut harjoituksiin. Omien lasten suut tulee tarkastettua päivittäin hammaspesujen yhteydessä. Hyvä muistutus, että voisi taas päivittää omia taitoja varsinkin tähän korkeaan kitalakeen ja oikomishoitoihin liittyen. Kokemus tulee vain sitä kautta, että näkee erilaisia suun rakenteita.
Opiskelin vuosi sitten orofakiaalista myofunktionaalista terapiaa, ja sen seurauksena tuli paljon ahaa elämyksiä. Puutteet kielen lepoasennossa ja virheellinen nielemismalli näkyy todella monilla meidän asiakkailla. Koen jotenkin että tässä ollaan valtavan ison ja tärkeän asian äärellä, ja tietoa eri ammattiryhmillä näistä pulmista on vielä aika vähän.
Kapea ja korkea , pitkä kitalaki on ongelmana eräällä asiakkaallani. Painekonsonanttien tuottaminen ei onnistunut eli ei pystynyt sulkemaan nenäporttia. Kuntoutuksella ei ole saatu tätä asiaa korjattua yrityksistä huolimatta. Tie on ollut pitkä, mutta nyt ollaan niin pitkällä,, että puheenparannusleikkaus on tehty ihan vasta. Odotan mielenkiinnolla, miten tilanne on muuttunut.
Todella mielenkiintoista tietoa ja vaikuttaa kommenttien perusteella siltä, että tätä ongelmaa on hyvin usealla asiakkaalla. Jäi olo, että ongelma voi jäädä jopa huomaamatta, koska ongelmaa ei tunnisteta. Pitääpä alkaa kurkistella ihmisten suuhun, että miltä siellä näyttää. Ja muistaa tämä varsinkin suuhengittäjien kohdalla.
Hoitovapaalta suoritan kurssia, joten tarkistin mieheni ja lasteni kitalaet. Kurkkasin koirankin suuhun. Hauska näky! Tytöillä normaalit, mutta miehellä mielestäni melko korkea ja kapea. Hänellä onkin riesana ahdas nenäontelo ja työläyttää hengittää nenän kautta. Suun lepoasennossa kielen kärki kuulemma sijoittuu hammasvallille, mutta muutoin ei kieli kosketa kitalakea. Kovin suuri pulma ei kuitenkaan ole kyseessä. Aloitetaankohan oikomishoitoja korkean ja kapean kitalaen vuoksi myös aikuisille? Ja toinen kysymys tuli mieleen: voiko oikomishoidolla levitetty kitalaki palata jälleen korkeaksi ja kapeaksi, mikäli hoidon jälkeen kieli jatkaa lepäämistä alahampaita vasten ja hengitys tapahtuu suun kautta?
Jälleen hurjan tärkeää asiaa ja käytännön kokemusta tästä on vasta vähän. Toki tulee heti mieleen lapsia, joilla tilanne on ollut juuri tämä, mutta asiaa ei ole osannut lähteä viemään eteenpäin. Nyt tuli kyllä tärkeä hoksautus tarkastella hengitystä omilla asiakkailla ja kurkata kaikkien suuhun! Pohdituttaa, että vaikuttaako nenähengityksen harjoittelu ja oikomishoito riittävästi siihen, että kielen lepoasento muuttuu, jos kieli on maannut suun pohjalla pitkän aikaa? Jos oikomishoito tehdään tosiaan vasta kouluiässä. Vai onko kielen lepoasennolla itsessään lopulta merkitystä siinä vaiheessa, kun kitalaki on jo muotoutunut ja sitä on oiottu.
Miehelläni korkeampi kitalaki kuin minulla ja hän sanoo nenähengityksen olevan hyvin haastavaa silloin, kun urheilee ja hapen tarve suurempi. Mitään haasteita äänteiden oppimisessa tai suun alueen motoriikassa ei kuitenkaan hänellä ole ollut. Pitää keskustella vielä kielen lepoasennosta hänen kohdallaan, mielenkiintoista!
Sekä puolison että lapsen kitalaet vaikuttivat “normaaleilta” eikä kummallakaan ole suun asento levossa avoin. Nyt kuitenkin alkoi hieman raksuttaa parin asiakkaan tilanne, joten seuraavilla terapiakerroilla luvassa kitalakien tarkistusta.
Tulipa tässä pieni ahaa-elämys, kun omalla erityislapsellani on korkea kitalaki (hän ei jokella tai tuota puhetta), kuorsaus, infektiot ja suuhengitys lisääntynyt vain ajansaatossa. Nielu- tai kitarisat eivät ole lääkärin mukaan isot, joten jospa nämä em.pulmat johtuukin sitten tästä kitalaesta. Täytyypä alkaa selvittää ja kurkata tuo myöhemmin mainitsemasi Mallanpati -luokitus myös!
Näin itse nyt nopealla katsauksella vain ns. normaaleja kitalakia, mutta en ole kieltämättä kiinnittänyt näihin asioihin aiemmin huomiota asiakkaiden kanssa. Toki suuhengitykseen jos sitä on, mutta en ole oikeasti katsonut kitalakeen saakka ennen kuin olemme pohtineet jo hoitomuotoja. Tärkeää tietoa!
Tällä hetkellä minulla on yksi asiakas, jolla on tällaista pulmaa. Lapsi hengittää suun kautta, ja nenähengitys kuulostaa aina tukkoiselta. Hetkellisesti onnistuu, esimerkiksi pillillä juominen sujuu. Puhe on hyvin epäselvää. Oysissa jäätiin seurantalinjalle, hengitysasennon suhteen, täytyypä itse ottaa puheeksi tuo hammaslääkäri.