Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Matkimiseen tulee kiinnitettyä paljon huomiota autismikirjon lapsukaisten kanssa mutta voisin harjoitella enemmän matkimista ns tavallisten lasten kanssa (kielihäiriöiset, epäselvät puhujat). UV-lupaus vuodelle 2020!
Monet lapset saattavat olla haluttomia jäljittelemään. Joillakin on niin vahva oma agenda, ettei siinä paljon ehdi toisia seurailla. Alle kouluikäinenkin lapsi on toisinaan hyvinkin tietoinen puherajoitteistaan. Onko tällöin aina mielekästä harjoitella jäljittelyä heti tiiviisti kahdenkeskisessä tilanteessa, vai olisiko aluksi jokin vapaa ryhmä-tai arkitilanne rennompi alusta, sisältäen vähemmän jännitteitä?
Hyvää pohdintaa!
Minulla on usempia autismin kirjon lapsia, joilla toiminnan jäljittely on jo hyvää, mutta pyynnöstä jäljittely ei vielä toimi. Tästä tavoitetta!
Tärkeä tavoite ja vaatii sinnikkyyttä niillä, joilla siinä vaikeuksia!
Kiva huomata, että olen tehnyt jotain oikein 😀 tosiaan arviossa on käynyt lapsi jonka puheenkehitys selvästi viiveinen, ja huomasin, että vaikka lapsi onkin hyvin kommunikatiivinen jne, niin ei lähtenyt matkimaan juuri omlenkaan, ei minua eikä muita. Päädyttiin jäädä seurantalinjalle toistaiseksi, ja tapaan perhettä n. 2x/kk, käyntien väliin olen ohjannut nyt alkuun nimenomaan matkimisen lisääminen sekä katsekontakin lisääminen niihin tilanteisiin, jossa aikuinen siis puhuu lapselle.
Hyvä muistutus siitä, että omaehtoisesti matkiminen ja pyynnöstä matkiminen ovat eri asioita.
Hyviä pointteja ja muistutuksia! Tosi tärkeää kiinnittää huomiota matkimistaitoihin kaikkien asiakkaiden kanssa. Pienetkin epäselvät puhujat ovat tosiaan hyvinkin tietoisia omista vaikeuksistaan. Joitakin on vaikea saada matkimaan, vaikka lapsi osaisikin tuotoksen. Otan heti käyttöön tästä työkaluja itselleni.
Tämä oli hyvä osio. Jäljittelytaitojen vahvistaminen on tärkeää ja huomaan osittain tehneeni sitä luonnollisestikin terapiassa. Helposti lapselta odotetaan heti puhetta, mutta unohdetaan nämä tärkeät edellytykset puheen oppimiselle. Erityisesti autistisen asiakkaani kanssa toimimiseen sain tästä hyvää vinkkiä kokeiluun!
Hyvä muistutus matkimisen tärkeydestä! Olen tätä tehnyt, mutta en näin intensiivisesti enkä täysin näin tietoisestikaan aina. Minulla tulee mieleen useampikin asiakas, jonka kanssa voin ottaa näitä matkimisen harjoittelun työkaluja käyttöön.
Hyviä vinkkejä! Sain paljon ideaa autistisia piirteitä omaavien lasten kanssa toimimiseen. Joillakin toimii toiminnan jäljittely paremmin kuin leikin jäljittely.
Minulla on tällä hetkellä useampi autistinen lapsi, jonka kanssa ollaan harjoiteltu matkimista etenkin ääntelyn tasolla. Eräskin asiakas on alkanut pyynnöstä matkimaan eläinten ääntelyitä ja se on ollut selvä edistysaskel. Hyvä vinkki on harjoitella matkimista myös erilaisten toimintojen kanssa.
Huomaan, että matkimisen ja jäljittelytaitojen vahvistamista on tullut tehtyä osittain tiedostamattakin. Todellakin tärkeä taito vahvistettavaksi myös muiden kuin autismin kirjoon kuuluvien lasten parissa.
Matkimista pitää vahvistaa paljon enemmän kuin aiemmin olen tehnyt. Tulee liian nopeasi kiirehdittyä eteen päin.
Katsekontakti ja toiminnan jäljittely hyvin tärkeää. Minulla terapiassa lapsi, joka jäljittelee leikkitoimintoja, mutta ääntelyä ei lähde jäljittelemään, vaikka vastaavilla ääteillä on joitakin sanoja ja sanantapaisia käytössä. Olisikohan paikallaan vahvistaa edelleen jäljittelyä ensin eleihin ja muihin toimintoihin liittyen?
Olen aloittanut kahden jo vähän isomman autistisen lapsen kanssa puheterapiaa ja matkimisen harjoittelu on ollut todella takkuista. Jotenkin isomman lapsen kanssa fyysinen promptaaminen tuntuu vaikealta, kun kokoa ja voimaa riittää..
Minulla on tällä hetkellä terapiassa lapsi, joka osaa matkia, mutta pyrkii välttämään sitä kaikin keinoin. Toistoja matkien saadaan vain muutama ja sitten hän “luovuttaa”, tekee vain osittain sen, mitä pyydän, vaikka osaisi. Eteneminen näin on hidasta. Pitää ottaa hänen kanssaan asiaksi matkia ensin kaikkea muuta. Kiitos vinkistä!
Tämä osa-alue jää itselläni herkästi liian vähälle huomiolle muilla kuin autisminkirjon asiakkailla. Itselleni tärkein huomio tässä osiossa oli se, että on tärkeää erotella omaehtoinen matkiminen ja pyynnöstä matkiminen. Näistä jälkimmäiseen ei ole tullut kiinnitettyä niin paljon huomiota, mutta tulee heti mieleen jokunen asiakas, joiden kohdalla täytyy vielä harjoitella tätä pyynnöstä matkimista. Ja katsoa, josko se avaisi tietä edistymiselle.
Eniten teen matkimisen vahvistamista “kirjonlasten” kanssa. Täytyy ehdottamasti kiinnittää vielä enempi huomiota jäljittelyyn ja matkimiseen myös kielellisten taitojen ja motoriikan harjoittelussa. Joskus on terapiassa lapsia, jotka eivät lähde juuri omaehtoisesti matkimaan ja on jatkuvasti pyydettävä :”katso tänne, tee näin, sano perässä”. Täytyy tiedostaa tämä asia vahvemmin kaikessa harjoittelussa.
Minulla myös sama juttu, että autisminkirjolaisten kanssa tulee enemmän kiinnitettyä huomiota matkimisen harjoitteluun itsessään, muiden kanssa vähemmän. Varsinkin kun tällä hetkellä kaikki asiakkaat osaavat kyllä matkia, mutta osa ei aina vain halua. Siinäpä siis tavoitetta keväälle!
Matkimiseen ja jäljittelyyn liittyvien asioiden tärkeyden olen tiedostanut ja useammallakin asiakkaalla olisi tarvetta niitä harjoitella. Tätä voisi kyllä tehdä vielä paljon nykyistä enemmän.
Olipas hyvä muistutus matkimisen tärkeydestä ihan ns. tavallisilla lapsillakin. Tällä hetkelläkin terapiassa on kaksi lasta, jotka eivät halua matkia aina puhetta tai viittomia, vaikka heillä se taito onkin. Täytyy vahvistaa tätä taitoa vielä entisestään.
Toimivan oloisia vinkkejä, pitääpä laittaa kokeiluun!
Harjoittelen useiden asiakkaiden kanssa terapiassa ohjauksessa olemista. Koen, että tässä tärkeää on houkutella asiakas vuorovaikutuksen maailmaan näyttäen miten palkitsevaa voi olla katsekontakti ja tekeminen yhdessä ja mallista toisen ihmisen kanssa. Mukaansa tempaavuus ja motivoivuus ovat tässä keskiössä. Täytyy tuntea lapsi, että tietää mistä hän innostuu. Tykkäsin näistä leikkiesimerkeistä, joilla matkimista voi tukea. Minusta ensimmäisellä videolla oli tosi kiva esimerkki siitä, kuinka lapsi motivoitui iPadilta kuvansa näkemisestä ja tämä aito kiinnostus sai hänet käyttämään ääntä, sanoja ja jäljittelemään leikkitoimintoja. En tunne ABA-menetelmää tarpeeksi hyvin tehdäkseni mitään syvällistä arviota siitä kokonaisuutena, mutta näistä videoista (esim. Käsien nostaminen ja taputus) jää aina sellainen olo, että sensitiivisyys ja aito vuorovaikutuksen ilo on unohdettu. Toistoja toki tulee paljon. Jäin miettimään onko palkkio asiakkaalle tarpeeksi motivoiva, että hän haluaisi toimia pyydetyllä tavalla? Myös minä kääntäisin pääni pois, jos joku tulisi taputtamaan noin agressiivisesti aivan lähelle kasvojani.
Olen juuri aloittanut terapiajakson lapsen kanssa, joka ei lähde matkimaan ollenkaan. Tästäpä saankin kivoja vinkkejä matkimisen vahvistamiseen.
Matkiminen on perusedellytys. Jos lapsi ei ala matkimaan, minä matkin häntä ja se usein saa lapsen huomion minuun. Pikku hiljaa.
Omalla alle 3v-lapsella on juuri alkamassa tiivis Kelan puheterapia ja oivalsin että hänen kanssaan on syytä lähteä liikkeelle juuri pyydetyn matkimisen harjoittelusta.
Tässä osiossa erityisesti tuo pyynnöstä matkiminen oli itselleni uusi ja tärkeä huomio. Pitää testata tätä muutaman asiakkaani kanssa!
Hyvä muistutus siitä, että harjoittelua kannattaa aloittaa helposta matkittavasta ja vasta sitten ottaa lapselle hankalampia asioita mm. kielen liikkeet, äänteet kokeiltavaksi.
Tulee kyllä mieleen terapialapsia, jotka olisivat hyötyneet intensiivisemmästä matkimisen harjoittelusta ja tätä kautta paremmista pyynnöstä matkimisen taidoista! Täytyy harjoitella vielä sitä, miten saada toisinaan omaehtoiset/vastahakoiset lapset paremmin matkimaan toimintaani (toimimaan ohjauksessa harjoitustuokioissa). Varmaankin auttaisi heidän kohdallan mm. tuo, että heti jakson alussa totuttaisin heidät matkimaan minua ensin erilaisten matkimisleikkien aikana ja sitten harjoituksissa. Hyvä vinkki tuo tekemisen ketjuttaminen terapioissa helposta vaikeaan! Näin voisi joidenkin lasten kanssa päästä ikään kuin huomaamatta harjoittelemaan tylsän tai haastavana tuntuista asiaa.
Tosi tärkeä osio! Hassua, miten tähän tuleekin kiinnitettyä huomiota niin vähän nimenomaan TIETOISESTI artikulaatioasiakkaiden kohdalla. Kirjolaisten kanssa toki ihan selkeä tavoite. Vahva sanallinen ohjaaminen jäljittelyä harjoitellessa oli jotain, mitä ei juurikaan ole tullut tehtyä. Olen lähtenyt jäljittelemään lasta ja vahvistanut vuorottelua näin, sitten tuonut oman elementin mukaan ja odottanut lapsen tarttuvan siihen, toki joskus fyysisen ohjauksen tuella. “Tee näin” on tullut ehkä luontevammin asiakkaiden kanssa, joilla kommunikointitaidot ovat kunnossa. Minulla on nyt terapiassa lapsi, joka kommunikoi taitavasti, mutta ei puhua pukahtele. Jäljittelee toimintaa ja veljen ilmaisuja, joten taito on, mutta ei lähde jäljittelemään ääntelyä aikuisten mallista. Jäljittelyn vahvistaminen on meillä iso tavoite, joten nämä uudet ideat ovat kokeiltava 🙂
Tämä on erittäin tärkeä aihe, joka jää valitettavan usein liian vähäiselle huomiolle. Olen myös huomannut, että tämän taidon harjoittelua joutuu perustelemaan kuntoutuksessa vanhemmille usein hyvinkin perusteellisesti: parinkin vanhemman kanssa on käyty syvällisemmät keskustelut siitä, miksi lähdemme kuntoutuksen alussa mallittamaan/jäljittelemään esim. leikkitoimintoja ja ääntelyn/huudahdusten tuottoa emmekä “opettele puhumaan selkeämmin”.
Olipas tärkeä aihe muistutella! Luonnollisesti tätä pohtii kirjon lasten kohdalla, mutta ainakin yksi muistakin asiakkaistani on hyvin vastahakoinen esim. toistamaan mitään perässäni. Kaikki asiakassuhteet on vielä hyvin alussa, joten onkin hyvä hetki ottaa kaikkien kanssa nyt aiheeksi tämä matkimisen opettelu / pyynnöstä matkiminen, vaikkapa sitten Kapteeni käskee -leikin varjolla tai eläinten äänten kautta.
Tästä tuli heti ideoita asiakkaan terapiaan!
Nämä vinkit tulee heti käyttöön! Tällä hetkellä on alkuvaiheessa jakso autismin kirjolla olevan lapsen kanssa, ja hänen kanssa tarkoituksena nimenomaan jäljittelyn/matkimisen taitojen vahvistaminen. Tästä osiosta tuli hyvä muistutus harjoitella näitä taitoja tuoreilla vinkeillä myös muiden asiakkaiden kanssa.
Minä myös olen joutunut perustelemaan vanhemmille miksi harjoittelemme jäljittelyä lapsen kanssa, joka ei osaa jäljitellä eikä puhua sen sijaan että “opettaisin hänet puhumaan”.
Parin asiakkaan kanssa tuntuu, että tätä voisi tehdä muutaman kerran ihan pelkästään. Takana on jo pari vuotta työskentelyä ja eteenpäin on päästy, mutta matkimista voisi vahvistaa edelleen.
Tässä tuli oivalluttavia näkökulmia kaikkeen puheterapiaan! Tämä lause jää minulle erityisesti mieleen: täällä lapsen tehtävä on seurata mitä minä teen ja tehdä perässä. Puheen kuntoutuksessa voisi hyvin “ajaa sisään” matkimisen ideaa jonkin muunkin asian kautta aluksi, kuin puheen.
Tärkeä asia, jota ei tule niin paljon tietoisesti huomioitua muiden kuin kirjon lasten kohdalla, kuten moni muukin kommentoinut. Tätä tulee kyllä tehtyä myös muussa kuntoutuksessa, mutta ei niin tietoisesti ja varmasti toisinaan tulee hypättyä liian pian jo esim. puheen tuottoon tässä.
Asiakkaani osaavat kyllä matkia, mutta pyynnöstä matkimista olisi useamman kanssa tarpeen vahvistaa. Toisinaan joutuu kyllä perustelemaan perheille, miksi esim. matkimisen taitoihin kiinnitetään niin paljon huomiota. Tämä osio selkeytti hyvin sitä, miksi jäljittelyn taitoja olisi hyvä harjoitella järjestelmällisesti ja tietoisesti. Uskon, että asian perustelu perheillekin on tämän jälkeen helpompaa.
Minulla on asiakkaana yksi lapsi, jonka kanssa aion lähteä systemaattisemmin harjoituttamaan matkimista. Jäljittelytaitoja hänellä on ja ajoittain hän lähtee matkimaan, mutta terapiatilanteissa se on hyvin vähäistä. Sain hyviä vinkkejä näistä materiaaleista!
Minulla on yksi asiakas, jonka kanssa matkimista on harjoiteltu aikaisemmin. Nyt hän osaa jo, ja esimerkiksi uusien pelien opettelu on sujuvaa mallintamisen ja matkimisen avulla. Pelien kautta hän sitten on helpommin yhteydessä ikätovereihin; leikkeihin kun hänellä ei ole vielä kiinnostusta osallistua.
Pienillä puhumattomilla tulee jäljittelytaitoihin kiinnitettyä huomiota, mutta ehdottomasti enemmän tulisi huomioida tietoista matkimista myös muilla. Erityisesti vastahakoisten ja epävarmojen lasten kyseessä ollessa on tämän tyyppinen matkimisharjoittelu myös rohkaissut pikku hiljaa uusien opeteltavien asioiden matkimista, kun matkimista on tehty ensin lapsille helppojen toimintojen avulla.
Autisminkirjolaisten kanssa matkimista tulee harjoiteltua, mutta muiden kanssa tämä on kyllä jäänyt vähälle. Täytyy ottaa tämä jatkossa enemmän huomioon.
Tällä hetkellä ei ole jäljittelyn harjoittelua vaativia asiakkaita, mutta juuri on päättynyt muutama sellainen jakso ja aina on tavoitteena tämä ollut mikäli sille on ollut tarvetta. Yleensä tässä hyvin edistyttykin.