Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Minulla on asiakas, jonka kanssa alkoi nyt lopetusjakso. Kielihäiriöinen ekaluokkalainen. Ollaan siis tunnettu jo kaksi vuotta. Nyt kun GAS:it tuli pakollisiksi niin ekaa kertaa laadittiin konkreettisi tavoitteita. Samoista asioist on kyllä puhuttu aiemminkin mutta nyt ne laitettiin ekaa kertaa paperille. Minulla meni tavoitekeskusteluun yhteensä kolme käyntiä! Eli vaatii vielä napakoittamista… 😀 Vaikka sinänsä ihan hyvä että tuli sitten juteltua paljon. Saatiin ihan järkevät tavoitteet, mutta asteikon laatiminen niille tuotti vaivaa, ja niistä tuli aika keinotekoisia.
Oli varmaan ihan hyvä että ihan rauhassa keskustelit asioita läpi. Tämä ei välttämättä ole ihan helppoa kaikkien kohdalla. Voi olla tosi vaikea bongata arjesta ne jutut, johon voi tehdä sitten GAS tavoitteen. Ja sinäkin vielä opettelet näiden tavoitteiden laatimista, jolloin aikaa vaan kuluu. Ei sille voi mitään!
Tavoitteet ovat 4v tytölle. Hän syö hyyyvin valikoidusti ja on juuri saanut kansion.
Tavoite: Minä käyttäisin kansiota enemmän oma-aloitteisesti
-2 Minä en halua käyttää kansiota itse
-1 Minä käytän kansiota itse pari kertaa viikossa
0 Minä käytän kansiota itse kerran päivässä
+1 Minä käytän kansiota itse useammin kuin kerran päivässä
+2 Minä käytän kansiota itse hyvin usein joka päivä
Tavoite: Maistan uusia ruokalajeja
-2 En maista mitään uutta
-1 Maistan 1-3 uutta lajia
0 Maistan 4-6 uutta lajia
+1 Maistan 7-9 uutta lajia
+2 Maistan 10+ uutta lajia
oho, tämä^ taisi tulla väärään kohtaan 😀
Tavoitteen asettelu meni asiakkaan vanhempien kanssa hyvin. Äidillä oli paljon ideoita ja ajatuksia ja saimme tunnissa päätettyä kolme tavoitetta. Niiden muokkaaminen fiksusti ja mitattaviksi oli kyllä hieman hankalaa.
Tätä tehtävää varten valittu tavoitteenasettelu vanhemman (äiti) kanssa sujui hyvässä yhteistyössä. Äidillä oli mielessään jo valmiiksi selvät ja hyvinkin konkreettiset tavoitteet (yksittäisiä sanoja, sanontoja), joita sitten yhdessä mietittiin siitä näkökulmasta, miten tavoitteiden saavuttaminen (tai millaisina askelina) on mahdollista tilanteessa, jossa lapselta puuttuu taito tuottaa tavoitesanoissa esiintyviä äänteitä. Mukavassa hengessä pystyimme kuitenkin ottamaan äidin valmiiksi pohtimien tavoitteiden lisäksi mukaan myös kaksi toisenlaista perheen arkeen sopivaa tavoitetta . Toisesta äiti innostui heti (säännöllinen kirjastossa käynti ja kuvakirjojen tutkiminen/lukeminen yhdessä lapsen kanssa), toista hän jäi vielä pohtimaan puolisonsa kanssa (tavoite liittyi perheen ruokailutilanteiden rauhoittamiseen – ilmeisesti on hyvin vaikeaa luopua kännykän käyttämisestä ruokailun yhteydessä…)
Haastavinta tavoitteiden asettamisessa on pitäytyä vain muutamissa keskeisissä, eikä ympätä toisiinsa liittyviä, mutta eri tavoin mitattavia asioita samaan tavoitekohtaan. Hyvin pilkotuille tavoitteille olisi lomakkeessa hyvä olla useampikin kohta kuin kolme.
Tavoitteenasettelu meni hyvin, tavoitteita mietittiin yhdessä vanhemman ja päiväkodin opettajan kanssa. Tämän osion vinkit esim. esitettävistä kysymyksistä olivat hyviä ja niiden kautta oli helpompi valmistautua yhteiseen palaveriin. Keskustelussa nousikin mukavasti asioita joita puheterapiassa voisi lähteä työstämään ja saimme yhdessä poimittua puheterapiaan tavoitteita. Mietittiin myös millainen rooli kodilla ja päiväkodilla on kuntoutuksessa. Tavoitteiden pilkkominen mitattavaan muotoon olikin hieman vaativampi homma.
Keskustelu vanhempien kanssa sujui hyvin, edellisistä osioista tuli hyviä vinkkejä miten aloittaa ja ohjata luontevasti keskustelua kohti niitä tavoitteita. Vanhemmilla oli hyvin selkeät toiveet puheterapialta, mikä helpotti keskustelua tavoitteiden miettimisessä. Vanhemmilla oli paljon “yleisiä tavoitteita”, kuten esim. leikkitaitojen vahvistaminen. Näiden konkretisoiminen oli hieman vaikeampaa, mutta keskustelun edetessä löysimme kuitenkin sen ajatuksen näiden takaa. Huomaan, että minun täytyy vielä harjoitella tarkentavia kysymyksiä, jotta löydämme ne konkreettiset tavoitteet. Näiden tavoitteiden luominen ja niiden pilkkominen mitattavaan muotoon oli mielestäni hieman vaativaa, ja vaati myös selvästi itseltäni vielä harjoittelua.
Tavoitekeskustelu sujui hyvin, mutta selvästi haastavinta oli (ja on mielestäni aina) saada muodostettua tavoitteita, jotka ovat konkreettisia ja sidoksissa arkeen, sekä tavoitteiden saaminen mitattavaan muotoon.
Uuden asiakasperheen kanssa keskustellessa sain tietoa heidän arjestaan ja lapsen toiminnasta, vahvuuksista, mielenkiinnonkohteista ja toisaalta myös haasteista. Selkeimpänä tuli esiin lapsen haasteet kertoa päivän kuulumisista tai ylipäätään mistään menneestä tai tulevasta tapahtumasta. Lisäksi perheellä oli huoli lukivalmiustaitojen viiveisestä kehityksestä. Sain selville, että lapsi nauttii satujen kuuntelusta ja lauluista. Perheellä ei ollut käytössä mitään lapsen ilmaisua tukevia keinoja, mutta äiti oli tietoinen kuvien käytöstä ja pikapiirtämisestä. Tavoitteeksi hahmoteltiin siis kerrontataitojen kehittyminen (erityisesti kuulumisten kerronta) ja lukitaitojen vahvistuminen perheen kertoman perusteella (vastaavat kuntsarissa), mutta konkretian tasolle perheen toiminnan osalta ei tässä keskustelussa päästy, vaan päätettiin että asiaan palataan. Tässä kohdassa perheen aktiivisuus väheni ja he lähtivät nojaamaan ammattilaisen asiantuntijuuteen. Aktiivisuuden vähentyessä ideointi meni vaikeaksi, koska en tunne heidän arkeaan riittävästi. Huomasin siis, että tarkentavien ja oivaltavien kysymysten kysyminen ei todellakaan ole helppoa, vaan sitä tulee harjoitella. Kovasti olisi halua päästä siihen pisteeseen, että perhe itse osallistuisi myös tavoitten konkretisointiin ja itse osaisi tukea prosessia mahdollisimman hyvin. Lapsen motivaatioon ja kiinnostuksen kohteisiin tarttuminen tuntuu tärkeältä ja niitä kohti haluan tavoitteiden asettelussa lähteä etenemään.
Gas-tyyliin tehdyt tavoitteet ovat toki selkeitä ja konkreettisia, mutta olen huomannut, että ne jää lopulta itselleni “keksittäväksi” Toki ne olen sitten vanhemmilla hyväksyttänyt ja ne johtanut heidän kanssaan käymistä keskusteluita arjen tilanteisiin liittyen. Usein vanhemmilla on tosi laajoja ja pitkälle meneviä toiveita ja tämän osalta harjoittelen itse sopivia haastattelutaitoja. mm. yhden lapsen vanhemmat toivoivat “vain”, että lapsi tulisi paremmin ymmärretyksi ja puhe olisi selkeämpää. Lapsella ei ollut minkäänlaista katsekontaktia eikä jäljittelytaitoa, joten luonnollisesti vähän piti peruutella asioissa…
Tuo Spiral-peli on hyvä idea, mutta omien asiakkaitteni kanssa kysymykset vaikuttavat melko vaikeilta. Tähän pitää kuitenkin ehdottomasti vielä kunnolla perehtyä!
Laajemmat teemat tavoitteille löytyi melko sujuvasti vanhemman kertomana, kun juteltiin arjen sujumisesta. Tavoitteiden tarkentaminen vaati edelleen paljon työtä ja tässä selkeästi tarpeen vielä omia haastattelutaitoja kehittää. Konkreettisten tavoitteiden laatimisesta vastuu jäi vielä melko vahvasti itselle.
Vanhemmilla oli aika selkeät isot tavoitteet jo mielessä, mutta vähän piti haarukoida miten saisimme tarkkarajaisemmat, mitattavat tavoitteet. Yritin laajentaa tarkentavilla kysymyksillä ja “mikä on tärkeää”- kysymyksillä tulevaisuutta miettien.
Tavoitteiden laittaminen mitattavalle asteikolle oli nytkin haastavaa, vanhemmat sanoivat “laita sinä” ja sitten saa harmaita hiuksia :D.
Useissa kommenteissa olikin, että perheiltä saatavat tavoitteet ovat yleensä aika laajoja ja niistä lähdetään sitten valitsemaan jokin pienempi osa GAS-tavoitteeksi. Näin kävi myös valitsemassani GAS-tavoitteen asettamispalaverissa. Eli ylätavoite ja välitavoitteet löytyivät aika helposti vanhempien kanssa käydyn keskustelun ja esitietojen pohjalta. Vanhemmista on myös aina suuri apu minulle -2 tason asettamisessa eli lähtötason määrittelyssä. Uuden asiakkaan kanssa tämä kertoo yleensä erityisen paljon, että mitä vanhemmat ajattelevat lapsen osaavan tavoitteeseen liittyen. Asteikko oli kuitenkin haastavampi tehdä loppuun ja huomaan nyt, että teenkin asteikon yleensä suurimmaksi osaksi itse ja varmistan sitten perheeltä onko se sellainen, joka voisi toimia. Huomasin myös, että käytän puheessa asteikosta ilmausta ”portaat tavoitteeseen pääsemiseksi”.
Tavoitekeskusteluissa olen uutena puheterapeuttina huomannut rajaamisen hankaluuden. Avoimien kysymysten myötä haastattelussa nousee usein esille monia osa-alueita ja näiden tiivistäminen muutamaan rajattuun ja erityisesti tietyssä ajassa saavutettavissa olevaan asiaan on hankalaa kun aikaa on usein rajallisesti ja mielipiteitä monia. Ajoittain myös lähettävän tahon tavoitteet ja perheen omat tavoitteet lapselle voivat olla erisuuntaisia, mikä tekee tavoitteiden välillä tasapainoilemisesta hankalaa. Samaistun myös Leena K:n esiin tuomaan näkemykseen siitä, että vanhempien tavoitteet ovat usein vielä saavuttamattomissa. Koen vaikeaksi ohjata keskustelua tällaisissa tilanteissa, eivätkä opit keskustelun johdattamiseen aina muistukaan mieleen kun niille olisi tarvetta. Spiral-lautapeli ideana kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta en ole ikinä kuullut sen soveltamisesta käytännössä. Tästä olisi mielenkiintoista nähdä vaikka jokin video joskus!