Terapeuttisen tavoitteenasettelun ABC

This content is protected, please and enroll course to view this content!

15 kommenttia artikkeliin ”1. Oppitunti – Osio 4: Kuuntele Aito haastattelutilanne”

  1. -Katja käytti avointa hastattelua/teemahaastattelua ja ns. parihaastattelua
    – Tosi paljon asioita saatu yhdellä haastattelukerralla ?!Haastattelussa on mukava ilmapiiri. Haaattelu kotona teki siitä luontevan. Osasit hienosti ohjata keskustelua ja koota esille tulleet asiat. Gas- tavoitteet teit ihanan näppärästi.

    Vastaa
  2. – Haastattelumenetelmä kuulosti väljältä puolistrukturoidulta haastattelulta
    – Haastattelussa oli paljon hyviä kysymyksiä ja hienosti osattu kuunnella mitä haastateltavat vastaa ja vetää vastauksia yhteen. Haastattelu saatu hyvin luonnolliseksi ja keskustelunomaiseksi, mutta silti pysyy hyvin “kasassa” (tämän tasapainon löytäminen on itselleni vaikeinta!).
    – Ihan kaikkea en kuullut, sillä äänite oli hyvin hiljainen eikä minulla ole kuulokkeita, mutta kuulemani perusteella vaikea keksiä mitään moitteita haastattelijalle tai lisäkysymyksiä perheelle!

    Vastaa
  3. Minulle jäi erityisesti hyvänä juttuna mieleen se että vielä toistit ja varmistit sen mitä vanhemmat olivat sanoneet.

    Vastaa
  4. -Puolistrukturoitu haastattelu.
    -Mukava, lämmin ilmapiiri > vanhemmat uskaltavat jäädä pohtimaan ja ehdottaa omia asioita, Katja KUUNTELEE ja varmistaa, että ymmärsi oikein + vetää sitten yhteen.
    -Lapsi vei melko paljon huomiota siinä taustalla. Näin on lähes aina… Olisi mahtavaa jos pystyisi hoitaa tällaiset keskustelut aikuisten kesken.

    Vastaa
  5. – käytössä oli puolistrukturoitu haastattelu
    – haastattelu alkoi hyvin laajasta näkökulmasta, mutta sen edetessä päästiin käsiksi yhä tarkempiin yksityiskohtiin. Pidin alun laajasta kehystyksestä tosi paljon – lähestymistapa oli aidolla tavalla kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen. Voisin kuvitella, että hyvin harvassa tilanteessa vanhemmat tulevat ylipäätään pohtineeksi arvojaan ääneen! Näkökulma fokusoitui kysymys kysymykseltä, ja haastattelun lopussa oli saatu muodostetuksi GAS-tavoitteet. Pidin haastattelijan tarkentavista kysymyksistä ja yhteenvetävistä koonneista; tuli sellainen olo, että vanhempien näkökulma ja käsitykset tulivat aidosti esiin ja niille annettiin riittävästi tilaa. Näin vanhempien sitouttaminen tavoitteisiin onnistuukin luultavasti parhaiten. Haastattelussa oli lämmin, kiireetön, hyväksyvä tunnelma. Terapeutti antoi myös vanhemmille kiitosta ja kannustusta. Itse olisin saattanut kysyä aluksi vielä jotain sentapaista, että mikä tuottaa lapsessa vanhemmille tällä hetkellä iloa, mikä taas tuntuu raskaalta (jos näin on). Perheen voimavaroista olisi voinut päästä keskustelemaan tätä kautta.

    Vastaa
  6. Asettaisin tavoitteeksi ainakin tunneilmaisun kehittämisen (osaa ilmaista tunteitaan kodin ulkopuolella, osaa ilmaista ärsyyntymistunteen puheella/viittomalla kotona).

    – Katja käytti ainakin teema- ja parihaastattelumenetelmiä

    – Ainoa huono puoli haastattelussa oli se, että se keskeytyi välillä lapsen takia, mutta luonnollinen tilannehan se on ja saitte siitä huolimatta keskusteltua asioista hyvin.

    Hyviä puolia oli paljon. Kuuntelit perhettä hyvin, olit aidosti läsnä. Kysyit vanhempien toiveita ja kuuntelit niitä. Sait vanhemmat pohtimaan asioita kunnolla. Esitit tarkentavia kysymyksiä ja annoit esimerkkejä. Pohditte asiakkaan tilannetta sekä koti- että päiväkotiarjessa. Osasit kaivaa esille asiakkaan mielenkiinnon kohteet hyvin. Kävitte työnjakoa selkeästi ja realistisesti läpi. Kirjoitit asioita ylös, joten pystyit palaamaan niihin ja osasit koota asiat hyvin yhteen. Sait vanhemmat pohtimaan sekä nykytilannetta että tulevaisuutta ja saitte koottua haastattelun perusteella hyviin arkeen sopivia tavoitteita.

    – Ei tule mieleen mitään, mitä olisin vielä keksinyt kysyä perheeltä.

    Vastaa
  7. Haastattelu liikkui kaiketi teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun välimaastossa. Osuvilla ohjaavilla kysymyksillä Katja suuntasi vanhempia pohtimaan keskeisiä asioita. Laajoista periaatteiden ja arvojen pohdinnoista päästiin terapeutin lempeästi johdattelemana kohti konkreettisia tavoitteita. Katja aidosti läsnä, kuunteleva, vanhempia vahvasti osallistava. Minusta oli myös hienoa, että Katja lähti selkeästi raamittamaan omaa rooliansa (mihin pt:n resurssi laitetaan). Päästiin myös konkretisoimaan, miten erilaiset harjoitukset liittyvät asetettuihin tavoitteisiin. Yhdessä tekemistä korostavaa ja vanhempia osallistavaa oli myös se, että pyydettiin vanhempia listaamaan tällä hetkellä lapsen tuottamat sanat. Positiivisuutta ja aivan varmasti uskoa tulevaisuuteen loi se, että kerrattiin, mitä edistysaskeleita on jo saavutettu.

    Vastaa
  8. – Puolistrukturoitu haastattelu
    – Avoimilla kysymyksillä saatiin vanhemmat pohtimaan vastauksiaan. Muutenkin oli hienoa, että keskityttiin siihen, mikä on perheelle tärkeää ja myös lapsen kannalta pyrittiin miettimään tavoitteita. Oli kiva, että Katja varmisti oliko ymmärtänyt oikein. Katja osasi tehdä hyviä yhteenvetoja vanhempien kertomasta ja luoda sitä kautta tavoitteet, jotka varmasti ovat mielekkäitä kaikille ja joiden saavuttaminen helpottaisi arkea. Katja otti myös huomioon toimintaterapian ja sen, mitä siellä harjoitellaan. Lopussa keskustelu jo saavutetuista taidoista oli varmasti tärkeä sekä vanhemmille että terapeutille!

    Vastaa
  9. – Haastattelumenetelmänä teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun välimuoto.
    – Haastattelutilanne kuulosti luonnolliselta ja Katja hyvin valmistautuneelta. Erittäin hyviä tarkentavia kysymyksiä ja haastattelun ohjaamista oikeisiin teemoihin tarpeen mukaan.
    – Vanhempien vastausten toistaminen ja varmistus siitä, että ymmärsi oikein vanhempien puheet oli hyvä asia ja loi vanhempiin varmasti luottamusta siitä, että he tulevat kuulluiksi.
    – Hyvin otettiin esille ja etsittiin asiakkaan omat mahdolliset toiveet ja tavoitteet terapialle.

    Vastaa
  10. – Alkuun kysymys perheen arvoista kuulosti aika intiimiltä. Tämä tuntui kyllä sopivan tilanteeseen tutun perheen kanssa hyvin! Ensimmäisellä tapaamiskerralla haastattelun aloittaminen tällaisella kysymyksellä voisi tuntua joistakin asiakkaista hieman tungettelevalta.
    – Terapeutti lähti tosi kivasti perheen omista arvoista ja toiveista käsin, ja tavoitteet luotiin yhdessä pohtien.
    – Haastattelu kuulosti puolistrukturoidulta tai teemahaastattelulta, terapeutti esitti mukavasti useita laajentavia kysymyksiä perheen esille tuomista teemoista
    – terapeutti puhui ajatuksensa ääneen ja tarkisti perheeltä, onko ymmärtänyt asiat oikein
    – haastattelussa oli mukava, leppoisa ja molempia vanhempia osallistava ilmapiiri
    – jo saavutettujen asioiden ja tavoitteiden kertaaminen oli varmasti vanhempia motivoiva ja tärkeä osa keskustelua

    Vastaa
  11. -Teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun piirteitä
    -Haastattelussa vaihteli kivasti niin avoimet kuin suljetut kysymykset, joiden avulla puheterapeutti pystyi hallitsemaan vastausten laatua ja toisaalta myös vastausten pituutta (halutaanko laajempaa kertomusta aiheesta, enemmän omin sanoin kuvailua vai selkeä tarkkarajainen vastaus tarkkarajaiseen kysymykseen).
    -Puheterapeutti piti hyvin haastattelun aikana lankoja käsissään ja ohjasi keskustelua aina eteenpäin ja teki hyviä tarkentavia tai laajentavia kysymyksiä tarpeen mukaan. Puheterapeutilla oli luultavasti omassa mielessään tietynlainen raaka haastattelurunko, mikä sitten täydentyi erilaisilla lisäkysymyksillä keskustelun etenemisen mukaan (auttaa tekemään keskustelusta luonnollisempaa). Ainakin itseä auttaa pitämään tilannetta kasassa ja viemään tilannetta eteenpäin, jos omassa mielessä on mietittynä tietyt avain asiat, mitä perheeltä kannattaa selvittää. Aloittavana puheterapeuttina näitä varmaan miettii enemmänkin, mitä sitten kun työura on jo pitemmällä. Tällöin tietyt oleelliset asiat tulee varmaan kyseltyä ihan luonnostaan.
    -Tunnelma oli leppoisa ja homma pysyi kasassa lapsen temmellyksestä huolimatta. Aikuisten kesken haastattelu olisi voinut olla suoraviivaisempi/tehokkaampi, kun keskeytyksiä ei olisi tullut, mutta toisaalta lapsen tekemiset (lauleskelut, ääntelyt) ohjasi myös keskustelun aihepiirejä
    – Kysymykset olivat hyviä ja osallisti vanhempia varsinkin tavoitteiden miettimiseen
    -Puheterapeutti sanoitti ja veti hyvin yhteen/tiivisti perheen kertomia asioita/toiveita. Näin puheterapeutti pystyi varmentamaan sen, että hän on ymmärtänyt vanhempien kertomat asiat oikein.
    – Oli kiva huomata, miten aika laajasta perspektiivistä ja keskustelun aloituksesta päästiin lopulta todella realistisiin ja napakoihin tavoitteisiin. Tämä on varmasti eräänlainen taitolaji, missä tulee paremmaksi vain harjoittelemalla.
    – Päivän oivallus: miten ihmeessä tehdään omat tavoitteet, eli että tavoitteet ovat perheeltä/asiakkaalta itseltä lähtöisin: Haastattelun lopuksi kirjatut tavoitteet olivat kaikki tulleet esille vanhempien vastauksista eli ns. vanhempien keksimiä (“omat tavoitteet”), mutta puheterapeutti laati niistä ytimekkäät ja selkeät, mitattavissa olevat kuntoutustavoitteet vanhempien kanssa yhdessä keskustellen

    Vastaa
  12. Haastattelussa oli kiireetön tunnelma ja tilaa vanhempien pohdinnoille ja ajatuksille. Haastattelussa oli silti selvästi runko; Katjalla oli mielessä kysymykset/teemat, joista haluttiin kuulla vanhempien näkemykset. Nämä vanhemmat osasivat hyvin sanoittaa heille ja lapselle tärkeitä asioita ja haasteita. Keskustelun pohjalta saatiinkin kirjattua hyviä konkreettisia tavoitteita, jotka ovat varmasti perheelle motivoivia. Puheterapeutin on helppo lähteä liikkeelle näistä tavoitteista (verrattuna laajoihin ja abstrakteihin tavoitteisiin, esim. lisää sanoja lapselle).

    Vastaa
  13. Ilmapiiri haastattelussa oli rento ja kaikki osapuolet huomioiva. Vaikka keskustelu vaikutti hyvinkin vapaalta, oli terapeutilla selvästi keskustelulle laaditut tavoitteet ja niihin hänen johdatuksessaan päästiin. Keskustelun lopussa päästiin motivoiviin, arkeen kiinteästi liittyviin konkreettisiin ja täsmällisiin tavoitteisiin.

    Vastaa
  14. Puolistrukturoidulta haastattelulta minunkin mielestä kuulosti. Hienosti esitettiin tarkentavia kysymyksiä, ja konkretia oli koko ajan läsnä (sekä sitä myös vanhemmilta vaadittiin). Mielestäni ensimmäinen kysymys ja siinä esiintyvä “arvo”-sana oli ehkä vähän haastava. Arvo on ehkä sanana ainakin omasta mielestäni hankala määritellä, ja jos minulta kysyttäisiin sama kysymys, menisin aika lukkoon. Olisin ehkä itse aloittanut haastattelun kysymällä, että miten kuvailisitte lastanne. Itsekin olisin tavoitteissa keskittynyt vahvuuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin jotka hienosti huomioitiin! Tuli myös sellainen mieleen noiden tavoitesanojen asettelussa, että olisiko sanojen hyödyllisyyden lisäksi voitu miettiä sanojen äänteellistä samankaltaisuutta? Saataisiin tosi paljon toistoja tietylle äänteelle/äänneparille jne? Kaiken kaikkiaan kyllä hyvä ja todella konkreettinen haastattelu!

    Vastaa
  15. Haastattelussa mentiin luontevasti eri aika-aspekteissa, välillä puhuttiin nykyhetkestä ja välillä tulevaisuudesta – tämä varmasti motivoi ja sitouttaa vanhempia juuri tämän hetken tavoitteisiin. Välillä asioista keskusteltiin laajemmalla aspektilla (esim. arvot), joista sitten päästiin tarkemmin käytännön asioihin ja puheterapiajakson tavoitteisiin käsiksi. Minusta keskustelussa tuli esille myös tärkeä pointti siitä, että mikä on vanhempien omaat toiveet ja tavoitteet ja mitkä taas ympäristön luomia (esim. kuvien käyttö). Keskustelu oli mukavaa ja rentoa. Vaikka keskustelu välillä laajenikin, niin silti pysyttiin koko ajan asiassa (tässä varmasti auttaa se, että terapeutilla on selkeänä mielessä keskustelun tavoite ja joitakin kysymyksiä, joilla tavoitteeseen päästään). Äiti kysyi jossakin vaiheessa puheterapiajakson tavoitteista ja tässä kohdassa olisin saattanut vielä varmistaa, että oliko äidillä tai molemmilla vanhemmilla mielessä joitakin toisenlaisia tavoitteita.

    Vastaa

Jätä kommentti