Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Olen onnistunut rohkaisemaan lasta kertomaan kuulumisistaan terapiatilanteessa ja eskariopen kertoman mukaan lapsi on vapaassa tilanteessa kertonut viikonloppusuunnitelmistaan myös opelle. Aamupiirissä lapsi ei vielä tohdi kertoa omista jutuistaan, mutta viittaa jo välillä (kun kysytään jotain yksittäistä asiaa, esim. viikonpäivää). Kertomusta strukturoivat kuvakortit ovat olleet avuksi puheterapiatuokioissa. Kuulumisten kerronta on otettu tavaksi toteuttaa ajan kanssa jokaisella tapaamiskerralla. Fiktiivisestä tarinasta kertominen ei oikein vielä onnistu. Lapsi on puheilmaisussaan niin arka ja taidoissakin on puutteita, että tämä on vielä liian vaativaa. Pilkomme tarinat niin pieniksi palasiksi ja tuen ohjaavilla kysymyksillä, että lapsi pystyy osallistumaan. Olen ollut yllättynyt ja iloinen siitä, että äännetietoisuus on eskarin myötä alkanut herätä vauhdilla ja lapsi on ruvennut kirjojen ääressä kysellä varsin innokkaastikin: “Mitä tuossa lukee?” Tässä on hienoa siis myös spontaanit kysymykset (lähdimme liikkeelle siitä, että jakson ensimmäisellä kerralla lapsi vain katseli ja vastasi joihinkin kyllä-/ei-kysymyksiin nyökkäämällä tai puistelemalla päätänsä). Perheen osalta luottamus on syntynyt ja keskustelu on avointa. Tähän on auttanut, että sovin ajoittain ihan tavallisen terapiakäynnin kotiin. Olen pyrkinyt välttämään kiireen tuntua keskustelutilanteissa. Puheterapiassa esille tulleita asioita ei kuitenkaan taideta oikein osata soveltaa kotiarkeen. Vanhemmat taitavat olla vähän epävarmoja eli tarvitaan vielä lisää opastusta. Eskariopen yhteistyö sujuu myös ja hänen kanssaan tavataan käyntien yhteydessä, mikä on hyvä asia, mutta kuulumisten vaihto jää hyvin pikaiseksi keskellä eskaripäivää. Opettajan on kiiruhdettava pitämään seuraavaa tuntia. Yhteinen ihan “vanhanaikainen” reissuvihko (kulkee eskarin, kodin, puhe- ja toimintaterapian välillä) on hyvä. Lisäksi kouluavustajalla on yleensä enemmän aikaa raportoida, miten lapsella oppitunnit ovat sujuneet. Yhteinen keskustelu järjestetään keväällä, mutta täytyy tunnustella, olisiko sellaiselle tarvetta ainakin pienimuotoisesti jo alkuvuodesta.
Olen onnistunut tutustumaan uuteen asiakkaaseen ja synnyttämään luottamusta itseeni. Lapsi lähtee innokkaasti mukaan yhteisiin puuhiin ujostelevaan alkuun peilaten. Onnistuminen on mahdollistunut mielestäni siinä, että olen antanut tutustumiselle aikaa ja pyrkinyt kaikin keinoin huomioimaan lapsen kiinnostuksen kohteet ja tarttumaan niihin. Lapsen fiilisten peilaaminen ja aloitteiden huomioiminen olisi tärkeää pysyä mukana koko jakson ajan. En ole vielä päässyt pitkälle puheterapian varsinaisten tavoitteiden kanssa (puheen selkiytyminen), koska en ole kokenut että voimme aloittaa ennen luottamuksen vahvistumista. Nyt, kun lapsi uskaltaa puhua enemmän, huomaankin että hän on suositukseen peilaten oppinut tuottamaan konsonanttisiirtymiä, jotka arviojaksolla olivat vielä vaikeita.
Olen onnistunut saamaan paremman kontaktin ja yhteistyön lapsen kanssa, joka oli alkuun varsin vastusteleva. Olemme saaneet terapiaan lisää naurua ja rentoutta. Siihen auttoi hetkellinen tavoitteista löysääminen: jätimme harjoittelun vähemmälle, pelasimme yhtä lapsen suosikkipeliä ja hän innostui pyytämään minua piirtämään. Yhteisen piirtämisen kautta saimme naurua heräteltyä ja sitä kautta löysimme paremman yhteyden. Tätä hyvää voi lisätä jatkossakin terapioihin niin, että joko terapian aluksi tai lopuksi teemme asiakkaan toivomaa puuhaa joka kerta.
Perheyhteisön tavoitteista ei aivan pystytty lisäämään ääneenlukemista kotona lapsen kanssa jokaiseen päivään. Siihen oli syynä, että perheessä oli paljon kuormitusta, koska syntyi vauva ja monilapsisessa perheessä on muutenkin sairasteltu paljon. Tätä voisi estää, mikäli perhe saisi ulkopuolista tukea, esim perhetyötä päivittäistä arkea keventämään ja esim. auttamaan läksyjen tekemisessä. Yllätyksenä tuli kuinka paljon sairastelut muuttivat suunnitelmia.