Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Kuunteleva kosketus-linkki ei toiminut mutta googlettamalla löysin tämän: http://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Julkaisut/kuunteleva_kosketus_0.pdf
Kiitos Emilia, vaihdan linkin!
Knilliä käytetään paljon päiväkodeissa, ja hyvä niin. Siitä pitävät ja hyötyvät hyvin monenlaiset lapset. Voimauttava vuorovaikutus on antanut minulle todella paljon, ja sitäkin käytän tahi teen tai siinä olen sangen monenlaisten asiakkaiden kanssa. HYP on ymmärtääkseni hyvin samankaltaista kuin Voimauttava vuorovaikutus, mutta sitä en ole käyttänyt enkä käytännössä siihen törmännyt.
Itse käytän HYP-menetelmää erityisesti autisminkirjon lasten kanssa, erityisesti jos heillä jäljittelytaidot ovat vielä kovin heikot. Innostuvat yleensä valtavasti siitä, kun heitä jäljitellään ja vuorovaikutus saattaa puhjeta kukkaan näillä hetkillä aivan uudella tavalla. Hyvässä yhteistyössä lähiympäristöjen kanssa olemme saaneet mukavasti pohjaa jäljittelytaitojen oppimiselle HYP:in avulla. Kurjaa on, jos ympäristöillä ei tähän reursseja ole ja lapselta ja vanhemmilta/päiväkodin henkilökunnalta jää tämä kaikki kokematta eivätkä jäljittelytaidotkaan pääse niin hyvin käyntiin/oppiminen vie aikaa paljon enemmän.
Voimauttava vuorovaikutus toimii hyvin myös muistisairaan omaisen kanssa. Hyvä menetelmä.
Ihana tuo kuunteleva kosketus! Uskon että moni ihminen hyötyisi sellaisesta.
Vaikka Voimauttavassa vuorovaikutuksessa ja HYP:issä käsittääkseni työskennelleen perinteisesti kehitysvammaisten tai autisminkirjon asiakkaiden kanssa, voi näistä periaatteista ottaa osia myös muiden asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Ajattelen, että me terapeutit tietyllä tavalla käytämme näissä esitettyjä kytkeytymistapoja terapiatilanteessa, koska terapeuttiseen hetkeen kuuluu kontaktin hakeminen toiseen ja yhdessäolo läsnäolevasti. Me olemme jollain lailla koko terapiakäynnin ajan asiakkaan kommunikatiiviseen värähtelyyn vastaajia, häiriöryhmästä riippumatta.
Piti vielä lisätä, että nämä kaikki vaikuttavat aivan todella upeilta tavoilta olla toiseen ihmiseen yhteydessä ja tukea hänen kontaktia toiseen. Miten ihania hetkiä voikaan saada toiselle aikaan <3
Näin minäkin ajattelen 🙂
Hyp-menetelmä on toimiva erityisesti autisminkirjoon kuuluvien lasten kanssa!
Voimaannuttava vuorovaikutus minulle tuttu, muut termeinä outoja. Mielenkiintoisia menetelmiä, tosin hassua, että täytyy olla menetelmä, jota toteutetaan, kun pyritään aitoon vuorovaikutukseen, jossa ollaan 100 % :sti läsnä toisen kanssa. Toki tämä tekee vuorovaikutustilanteesta tietoisen harjoituksen tiettyyn hetkeen ja täten toteuttaminen tulee tehtyä.
Kehityvammapalveluissa nämä kaikki menetelmät tulleet tutuiksi ja tärkeiksi. Yksi näkökulma on, mitä ne antavat terapeutille itselleen vuorovaikutustyössä kehittymiseksi ja toisaalta mitä mahtavia työkaluja ne ovat vuorovaikutuksen sanoittamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi, kun ohjaa muita.
Näissä oli muutamia ihan uusia tuttavuuksia eli perehdyttävää riittää tämän kurssin jälkeen. Mukava saada uusia ajatuksia ja ideoita
omaan työhön kun töihin paluu koittaa.
Kuunteleva kosketus oli ihan uusi! Jotenkin tosi hyvä muistutus siitä miten tärkeää on itse rauhoittua tilanteeseen. Varsinkin kiertävänä terapeuttina tuntuu, että usein tulee paikalla tiukka putkella eikä ehkä jaa sitä kaikista parasta zen-olotilaa ympärilleen… 😀 Tätä voisi kyllä ohjata muutamankin asiakkaan lähiympäristöihin.
HYP ja Voimauttava vuorovaikutus ovat kyllä aina yhtä tärkeitä. Tuntuu, että varsinkin kiireisissä ympäristöissä on hyvä, kun on joku ”malli” ja tavoite, jota seurata ja näin varmistaa, että sitä aikaa löytyy jokaiselle.
VV -menetelmä on tuttu kliinisestä työstä ja sen olen kokenut hyvinkin toimivaksi. HYP-malli on myös tuttu. Knilliä on paljon käytetty päiväkodeissa joissa asiakkaat ovat. Kuunteleva kosketus oli uusi tuttavuus, mutta vaikuttaa varsin voimauttavalta menetelmältä.
Olen työskennellyt autismikirjon asiakkaiden kanssa melko paljon työurani aikana, minkä vuoksi nämä menetelmät ovat hyvin tuttuja ja tuntuvat jopa osittain itsestäänselviltä. KKK käytössä päiväkodeissa muutamilla asiakkailla tälläkin hetkellä. Mukava kooste, videot hyviä asiakkaiden lähi-ihmisille vinkattavaksi.
Tutustu yllä oleviin materiaaleihin
Herääkö niistä mietteitä, pohdi keskustelussa
HYP ja voimauttava vuorovaikutus ovat itselleni tutuimpia, ja on ollut kiva huomata miten yhteys syntyy yksinkertaisen olemisen äärellä. Joskus on tuntunut vaikealta vakuuttaa asiakkaan epäilevä isä siitä, miksi minä menen mukaan hänen lapsensa hassuihin puuhiin enkä istuta häntä alas “harjoittelemaan kunnolla”, mutta onneksi äiti tarttui asiaan ja jatkoivat tätä kotona, jolloin lapseen sai aivan eri tavalla kontaktin kuin muuten. Knill-hetkeenkin olen päässyt mukaan päiväkodissa ja näytti toimivalta. Kuunteleva kosketus oli uusi tuttavuus, siihen tutustun vielä lisää.
Näistä menetelmistä voimauttava vuorovaikutus ja Knill ovat minulle entuudestaan tuttuja. Vuorovaikutusta ja kosketuksen merkitystä on tutkittu ja purettu yksityiskohtaisempiin osioihin niin paljon, mitä kaikkea se sisältää tai sen tulisi sisältää. Menetelmiä varmasti monia. Toisille vuorovaikutuksessa olo ja siihen laskeutuminen on niin luontevaa, että ei varmasti näitä edes tule miettineeksi. Itse teen aika vähän töitä kehitysvammaisten ja autistien kanssa niin nämä kaksi muuta menetelmää eivät olleet tuttuja. Tuohon Kuuntelevan kosketuksen hoitoon voisin mennä itsekin, vaikutti niiiin ihanalta.
Kuunteleva kosketus on uusi menetelmä, muut tuttuja ja vakiintuneita työtapoja itselläni 🙂
Kiitos vinkeistä, näistä osa oli ihan uusia minulle 🙂
HYP vaikutti ihanalta ja helpolta menetelmältä. Sitä voisi suositella monenlaisilla “haastaville” asiakkaille, jos huomaa esim. ettei kuntoutujan arjessa tule tarpeeksi positiivisia vuorovaikutushetkiä. Voimauttava vuorovaikutus ja knill olivat minulle tuttuja entuudestaan.
Knill ja VV ovat tuttuja kehitysvammapuolelta, niiden vahvuudeksi koen etenkin sen, miten helppoa esim. päiväkodin henkilökunnan on ottaa ne käyttöön arjessa.
Hyvää muistutusta jälleen siitä, kuinka tärkeää läsnäolo ja vuorovaikutukseen panostaminen terapiatilanteessa ja sen ulkopuolella on. Pitäisi vielä enemmän keskittyä hyvän luottamussuhteen luomiseen lapsen kanssa ja välillä unohtaa esim. puhemotoriset tavoitteet; keskittyä mukaviin läsnäoleviin yhdessäolohetkiin. Varmasti tällaiset hetket puheterapiaharjoitteiden lomassa kantavat hedelmää myös itse tavoitteellisiin harjoitteisiin.
Nämä olivat minulle suurelta osin tuttuja lähestymistapoja ja opettaneet läsnäolon taitoa, joka on terapeuttisuuden perustaa. Kuunteleva kosketus oli uusi menetelmä, johon on mielenkiintoista tutustua.
HYP- menetelmän periaaatteet on tutut. Terapiassa vaan on useimmiten niin selkeä fokus ”opettaa” jotain, että vähemmän tulee tehtyä. Mutta yleensä nämä tilanteet on sellaisia, että silloin saa parhaan kontaktin asiakkaaseen ja ne on itsellekin mukavia kun saa vain olla ja seurata toista. Ehkä teen sekamuotoa, saman leikin aikana sekä annan tilaa asiakkaan omille aloitteille ja välillä lisään jotain omaa.
Toivottavasti pääsen tulevaisuudessa kokeilemaan näitä tekniikoita. Huomasin erään lapsiasiakkaani kanssa, että olen itse hyvin tarkka siitä, miten lähelle voin toisen päästää fyysisesti ahdistumatta. Tämä on huomioitava myös asiakkaita kohdatessa ja koskettaessa. Kontaktin ottamisen pitäisi tapahtua tarpeeksi hitaasti, kuunnellen ja varmasti sekä kunkin omia rajoja kunnioittaen (ilman, että kyse on mistään sopimattomasta).
Ihania menetelmiä, joista itselleni tutuin on tuo voimauttava vuorovaikutus. Minulla on ollut vasta melko vähän autismikirjon henkilöitä tai kehitysvammaisia asiakkaissani, mutta niiden vähäisten kanssa on voimauttavan vuorovaikutuksen toimintamallit osoittautuneet hyviksi; vuorovaikutustilanteet ovat tuoneet iloa sekä asiakkaalle että itselleni. Levänneenä ja hyvinvoivana jaksaa tarjota asiakkaille lempeää ja läsnäolevaa vuorovaikutusta, kun taas väsyneenä ja stressaantuneena levollisen vuorovaikutuksen luominen on haastavaa. Lapset ovat lisäksi usein taitavia aistimaan vuorovaikutuskumppanin todellisia oloja 🙂 Eli oma hyvinvointi ja lepo ovat itselleni tärkeitä seikkoja terapiatyötä tehdessäni.
Autismikirjon lasten kanssa HYPiä ja voimauttavaa vuorovaikutusta vastaavat hetket ovat olleet tärkeitä keinoja päästä asiakkaan maailmaan ja niinkuin joku yllä kirjoitti – keinoja päästä työskentelemään myös terapiatavoitteiden eteen. Toisaalta, kuten näistä menetelmistä vahvasti välittyy, toiminnan ei missään nimessä pitäisi/tarvitsisi aina olla tavoitteellista jotta asiakas hyötyisi siitä. Kuitenkin meiltä asiantuntijoina odotetaan melko tehokasta ja “tavoitteellista” otetta ja koen, että vuorovaikutussuhteen kehittämiselle ilman omaa agendaa jää aivan liian vähän aikaa erityisesti neurotyypillisten lasten kanssa. Artikulaatiojaksot ovat usein lyhyitä ja niissä on ryhdyttävä hommiin hyvin nopeasti, jos vain lapsi sen sallii. Tottakai vuorovaikutusta ja luottamussuhdetta rakennetaan koko ajan sivussa – ei vain erillisin menetelmin.
Menetelmät olivat itselle tuttuja ja etenkin voimauttavaa vuorovaikutusta olen käyttänyt kehitysvammaisten sekä autististen asiakkaiden kanssa. Voimauttavan vuorovaikutuksen keinoja on pystynyt myös hyvin hyödyntämään niiden lasten kanssa, jotka kuntoutuksen alkaessa ovat suhtautuneet tilanteeseen ja uuteen aikuiseen varautuneesti (lähdetty luomaan pohjaa yhteistyölle ja vuorovaikutukselle).
Knillistä ei ole itsellä kokemusta. Nuo muut tuttuja ja tärkeitä keinoja monien asiakkaiden kanssa. Tuosta Knill- linkistä meni Opiken verkkokauppaan, olisiko pitänyt sieltä löytää jotain muuta?
Voimauttava vuorovaikutus on entuudestaan tuttua ja käytössä erityisesti autismin kirjolla olevien asiakkaiden kanssa, joita on vaikea saada lainkaan katsekontaktiin tai vuorovaikutukseen. HYP-vaikutti hyvin samantapaiselta. Tuo KNILL on uusi juttu minulle, ja harmittavasti tuo linkkikään ei avaa muuta kuin Opiken verkkokaupan.
Voimauttava vuorovaikutus on ennestään tuttu, täytyy perehtyä muihin menetelmiin vielä lisää.
Voimauttava vuorovaikutus on jo itselleni aika tuttu asia, mutta tutustuin joihinkin muihin äsken linkkien kautta. HYP kuulostaa helpolta soveltaa arkeen, mutta olen aika varma että edes päiväkodin pienryhmiin on tällä hetkellä vaikea ajaa tuollaisia sisään.
Ihania menetelmiä nämä. Tärkeä kyetä itseä rauhoittamaan, jotta on mahdollista olla täysin toista varten ja läsnä. Toisaalta omakin olo ja hermosto luultavasti rauhoittuu, kun yhteistä läsnäolon hetkeä lähtee toteuttamaan. En ole näitä menetelminä varsinaisesti käyttänyt, mutta kuten joku aiemmin jo kirjoitti, ihan perusterapeuttisuuteen kuuluu monia elementtejä, joita nämä menetelmät sisältävät. Näissä menetelmissä jätetään kiire ja suorittaminen pois.. Pois päässä surraavat ajatukset, mitä pitää tehdä seuraavaksi, teenkö nyt oikein, miten tässä pitää olla / toimia / sanoa. Irti kontrollista ja antaa asioiden tapahtua, toisen johtaa. Ihan varmasti tällainen rauhoittaa ja tuo turvaa, yhteys toiseen ihmiseen ja hyväksytysti kuulluksi tuleminen on ihmiselle niin hirveän tärkeitä tarpeita.
Voimauttavan vuorovaikutuksen menetelmään olen tutustunut, ja huomaan käyttäväni sen periaatteita aika huomaamattani terapiassa. Vaikka vuorovaikutus toisaalta tulee niin luonnostaan, on itselle tärkeä että myös sen tekemisen taustalla on teoriaa ja viitekehystä, johon turvautua.
Tässä osiossa kaikki linkit eivät toimineet. Olisikohan mahdollista saada näistä toimivat linkit?
Papunetin linkit eivät enää toimi. Johtuu varmaankin uudistuneista nettisivuista.
Tällä hetkellä mikään linkeistä ei ole toimiva, paitsi youtube-linkki.