Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Minä olen oppinut Gentle Whispering-ASMR-videoista yhden tärkeän asian. Videoissa esitetään usein jokin kuvitteellinen asiakaspalvelutilanne, jossa katsoja ruudun toisella puolella on asiakas. Gentle Whispering-kanavan Maria kysyy usein asiakkaalta, saanko koskettaa, miltä tämä tuntuu, voinko jatkaa yms. Olen alkanut tehdä samoin. Se antaa asiakkaalle hallinnan tunnetta.
Tosi mielenkiintonen jutt.
Tosi mielenkiintonen juttu.
Olen todella oppinut paljon kun olemme pitäneet yhteisterapioita sekä fysio-, toiminta- ja musiikkiterapeuttien kanssa. Suosittelen myös lämpimästi yhteisterapiaa toisen puheterapeutin ja hänen asiakkaansa kanssa, jos se perheille sopii! Yksi tärkeimmistä asioista, joita käytän rauhoittaakseni lasta on asennon keskilinjaan tuominen ohjaamalla itse lapsen asentoa tai esineen tai toiminnan avulla. Hauska keskilinjaan tuova leikki on “laiva”, johon tarvitaan narua ja lapsen alle liukas kangas, sitten lapsi ottaa ja pitää narusta kiinni ja terapeutti vetää lapsen esim. terapiatilaan. Kannattaa ensin kokeilla kankaan luistavuutta oman tai naapurin lapsen kanssa, : ) Lisäksi olen käyttänyt veden juomista (pillillä tai ilman) sekä puhaltamista. Nämä tulivat terapioihini mukaan erään toimintaterapeutin kanssa pitämäni jakson aikana kun keskustelimme lasta rauhoittavista tutuista arkipäivän toiminnoista. Imeminen ja puhaltaminen todella usein rauhoittavat lasta. Erään toimintaterapeutin hyvä neuvo oli myös antaa lapselle kivaa ja sopivan haastavaa puuhaa käsille, tätä olen nyt paljon hyödyntänyt puheen kuntoutuksessa lapsilla, joilla on sensoriikan pulmia tai vaikeuksia pysyä paikallaan.
olipa kivoja ja uusi vinkkejä 🙂 kiitos!
Mielenkiintoisia ja hyviä vinkkejä, kiitos!
Samat kokemukset kuin Anna-Leenalla. Hankalaa on silloin, kun toimintaterapiaa ei eri syistä ole. Onneksi nykyään myönnetään useammin “kokonaiskuntoutuksena” sekä toiminta-että puheterapiaa asiakkaille.
Kasvoihin koskeminen on tuntunut tähän asti vaikealta. Ei voi koskea, jos ei tiedä, mitä tekee. Sen vuoksi näiden asioiden opiskelu on tärkeää.
Yhteiskäynnit toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa ovat aivan parasta antia! Lämmin suositus!
Olen tehnyt jonkin verran yhteistyökäyntejä toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa. Yhteistä kaikille terapeuteille lapsen koskettamisessa on rauhallinen olemus, napakat ja varmat otteet sekä lapselle keskustelu siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Myös se, että jokainen terapiakerta noudattaa samaa ikään kuin samaa kaavaa jolloin lapsi oppii ennakoimaan milloin terapeutti lasta koskettaa ja pystyy rauhoittumaan tilanteessa helpommin.
Oman tekemisen sanoittaminen on tärkeää. Myös se, että varmistaa lapselta, että hän on valmis. Yhteistyökäynnit toisen terapeutin kanssa avartavat aina omaa ymmärrystä lapsen kokonaistilanteesta.
Minulla on onneksi sattunut monta asiakasta, jolla on myös toiminta – ja/tai fysioterapia puheterapian lisäksi. Erityisesti hyvän asennon varmistamisessa tästä on ollut iso hyöty! Varsinkin, kun liikuntavammaisilla lapsilla asennon löytäminenkin on niin yksilöllistä; oma fysio/toimintaterapeutti voinut kädestä pitäen näyttää miten homma toimii.
Kasvojen koskemiseen olen usein edennyt vibran avulla aloittaen käsistä ja siirtyen vähitellen kasvoihin. Tämä on monesta lapsesta ollut hauskaa ja luontevaa.
Mulla ei tällä hetkellä ole tehtävään sopivaa asiakasta, mutta muutaman kanssa on aiemmin pidetty yhteiskäyntejä fyssarin / tt:n kanssa, ja ne ovat kyllä olleet antoisia! Oman kokemuksen mukaan varsinkin fysioterapeutit ovat olleet aika rentoja ja rohkeita koskettamaan ja siitä on itsekin saanut varmuutta alkuvaiheisiin asiakkaiden kanssa. Nykyään sujuu hyvin ja tällä hetkellä ei ole lainkaan asiakkaita, jotka arastelisivat kosketetuksi tulemista. Toki aina kysyn luvan ja sanallistan tekemisiäni, niin asiakas tietää mitä tapahtuu. Satuhieronta on nimenä tuttu, mutta oli mielenkiintoista lukea lisää tietoa ja miettiä asiakkaiden kanssa käyttämistä.
Yhteisterapioita fyssarin ja tt;n kanssa tulee järjestettyä ihan liian harvoin. Tällähetkellä mulla on asiakas, jonka terapian jälkeen tapaan aina ohimennen hänen fyssarinsa. Hän ystävällisesti antoi minulle hyviä vihjeitä, miten tukea lapsen asentoa paremmaksi huoneessa, jossa on tosi huonot tuolit työskentelyyn. Katsottiin ristisituntaa sohvalle ja nurkkaan tyynyillä topattua valtaistuista, Mietittiin myös keinoja nostaa kehon tonusta lattialla istuen, käsillä työntämällä. Samalla ihailin, miten luontevasti hän osasi asettaa lapsen hyviin asentoihin. Enemmän pitäisi olla yhteistyötä eri terpeuttien kesken.
Kosketuksen sanallistaminen ja se, että kertoo mitä teen lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta. Kävin katsomassa netistä erilaisia satuhieronta videoita. Ihana tapa koskettaa lasta ja lisätä siiden vielä tarinaa. Voisi joidenkin lasten kohdalla kokeilla vaikka loppurentoutuksena tai terapian alussa rauhoittamiseen.
Olen saanut hyviä vinkkejä ft:lta hyvään ja tukevaan asentoon liittyen, lähinnä aikuispuolelta tosin (syömistilanteet).
Minulla on ollut aikaisemmin kehitysvammapuolen asiakkaita, joiden kanssa on joutunut miettimään kosketusta ja miten juurikin siedättää kasvojen alueen koskettamiseen. Muistan, että käsistä aloittaminen (käsien hierominen, hellä puristelu, käsileikit) auttoivat kosketukseen siedättämisessä. Myös sanallistaminen, palkkiot, selkeä kuvastruktuuri, ääneen laskeminen (esim. viisi kosketusta) ja laulaminen helpottivat kasvojen alueelle pääsyä. Kasvojen alueella käytin Talk toolsin sensory tyynyjä, joiden avulla harjoiteltiin erilaisten materiaalien tuntemista kasvoilla. Lopulta kaikkien asiakkaiden kanssa päästiin opt-harjoitteluun esim. purutuubeilla. En muista, että olisin näiden asiakkaiden kohdalla päässyt pitämään fysioterapeutin kanssa yhteiskäyntiä, sillä ft tapaamiset heillä oli vain harvakseltaan ja ko. asiakkaille oli erittäin pitkä ajomatka. Hyvästä tuolista/asennosta pyrin kuitenkin huolehtimaan. Satuhierontaa voisin jatkossa kokeilla asiakkaiden kanssa, joita joutuu totuttamaan kosketukseen.
Jos lapsella on motorisia ongelmia, koen että fysio- tai toimintaterapeutti tietää enemmän tästä puolesta ja pyrin järjestämään yhteistyökäyntejä. Harmi vaan, että näillä yhteistyökäynneillä lapsen keskittyminen on usein hankalampaa, kun on kaksi terapeuttia.
Minulla ei ole pitkään aikaa ole ollut mahdollisuutta tehdä yhteistyötä fysio- tai toimintaterapeutin kanssa, mutta tämä kysymys sai muistamaan niitä hyviä työskentelytapoja, joita sain oppia heiltä aikaisemmin. Minulle on jäänyt mieleen esimerkiksi hyvän asennon etsiminen ja tukeminen sekä motorista levottomuutta vähentävät keinot. Paljon omaksutuista taidoista on varmasti myös ns. Hiljaista tietoa ja toimivia tapoja toimia terapeuttisesti, joita pystyy ottamaan itse käyttöön tarvittaessa. Toiminta ja fysioterapeutit, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä ovat kaikki olleet todella taitavia lähestymään asiakaslapsia ja tukemaan oikeita liikemalleja myös kosketuksen avulla.
Kuten täällä on jo kommentoitukin, sanallistaminen on tärkeää. Ja vielä niin, että ensin kerrotaan mitä tehdään, jotta lapsi tietää, mitä on tulossa. Pienestä liikkeelle ja pikkuhiljaa kohti tavoitetta. Toki yksilöllisesti.
Satuhieronta on minulle tuttu menetelmä. Jnkv olen sitä käyttänyt lasten rauhoittamiseen ja rentouttamiseen, turvallisuuden tunteen lisäämiseen, yhteyden vahvistamiseen ja kielellisten taitojen harjoitteluun. Koteihin olen ohjannut sitä usein. Muistelen, että satuhierontoja on olemassa jopa ihan kirjana kasvojen alueelle, näihin en ole vielä tutustunut. Ko. kirja on minulla kotona, taidanpa siihen nyt tutustua tarkemmin! Tosin etäkuntoutuksessa en pääse näitä itse kokeilemaan. Ehkä voisin ohjata koteihin. Olisikin kiva ohjata jokin tarinallinen esim. kasvohieronta sen sijaan, että ohjaan vain “tylsästi” tehdä sitä sun tätä kasvoille illalla hampaiden pesun yhteydessä.. 🙂
Oman tekemisen sanoittaminen lapselle on kyllä tärkeää! Myös rauhallisuus/ennakoitavuus tekemisessä ja juurikin tuo, että tehdään vain sen verran mitä on sovittu (vaikka usein tekisikin mieli jatkaa 🙂 ) auttaa luottamuksen kasvattamisessa. Tuo satuhieronta-idea on hyvä! Täytyypä koittaa päästä jälleen jonkun fysioterapeutin tai toimintaterapeutin matkaan, kun palaan töihin.
Kenelläkään asiakkaistani ei tällä hetkellä ole toiminta- tai fysioterapiaa, joten en valitettavasti päässyt yhteistyökäynnille. Aiemmista yhteistöistä olen saanut hyviä vinkkejä asiakkaan kehotietoisuuden ja yli/alivireyden säätelyyn. Satuhieronta oli täysin uusi asia, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Tätä voisi kokeilla jonkun sopivan asiakkaan kanssa.
Loppuvuoden tavoitteena on saada erään asiakkaan yhteistyökäynti toteutumaan yhdessä toimintaterapeutin kanssa.
Olen itse onneksi päässyt fysioterapeutin ja toimintaterapeutin työtä seuraamaan, sekä saanut paljon neuvoa syömisasioihin perehtyneiltä puheterapeuteilta. Kosketukseen totuttaminen tuntuu aika helpolta, kunhan lapsi vaan suostuu istumaan paikoillaan. Paikoilleen saaminen ja pysyminen tuntuu olevan se vaikein vaihe joidenkin lasten kohdalla.
Onpa täällä kommenteissakin hyviä vinkkejä aiheeseen! 🙂 Sanallistan harjoitusta ja etenemistä eniten juuri noissa tilanteissa, joissa lapsi on selvästi hieman epävarma eikä välttämättä ole innoissaan kosketusvihjeistä. Voisin myös tauottaa niitä enemmän ja kertoa, montako kertaa häneltä nyt odotetaan toistoja.
Minulla on kokemusta yhteistyöstä fysioterapeuttien kanssa erityisesti aikuisten kanssa työskentelystä, jolloin olen kyllä saanut hyviä vinkkejä asennon hallinnan tukemiseen ja ihan vain kosketukseenkin esimerkiksi tonuksen alentamiseen tai lisäämiseksi puheen- ja äänenetuoton sekä nielemisen kuntoutuksessa. Myös liikuntavammaisten lasten kanssa vastaavia kokemuksia yhteistyöstä ja tuolloin on tutuksi tullut juuri se , missä järjestyksessä kosketusta on hyvä lähteä toteuttamaan (käsistä, selätä hartioihin jne.). Satuhierontaa olen käyttänyt terapiassa lasten kanssa enemmän rauhoittamiseen ja rentoutumiseen, mutta myös kosketukseen tottumiseen. Kasvojen alueellekin olen satuhierontaa käyttänyt ja osa lapsista on tykännyt siitä todella paljon.
Satuhierontaa olen käyttänyt paljon omien lasteni kanssa, ja sopeutumisvalmennuskursseilla työskennellessäni. Olipa hyvä vinkki myös terapiaan, täytyy ottaa käyttöön.