Hätääntynyt kollega otti yhteyttä minuun liittyen Kelan uuteen palvelukuvaukseen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista.

Hän oli käynyt jo kaksi koulutusta liittyeen GAS-tavoitteisiin, mutta nyt kun ne palvelukuvauksessa tulivat pakolliseksi, niiden käyttöönotto hirvitti. Kelan uudet sopimukset ovat todella tiukat ja niihin liittyy monenlaista uhkasakkoa. Me terapeutit toki haluamme toteuttaa palvelukuvausta niin kuin se on kirjoitettu. En ihmettele että hirvittää.

Kohti tavoitteita GAS tavoitteiden avulla

Kelan palvelukuvauksen sivulla 25-26 todetaan GAS-tavoitteista, että ne tulee laatia. Tämä ei siis enää ole vapaaehtoista.

“Terapeutti ja kuntoutuja sekä tarvittaessa omainen, läheinen tai lähiverkosto asettavat yhteistyössä kuntoutukselle kuntoutussuunnitelman mukaiset GAS-tavoitteet, ellei niitä ole asetettu jo terveydenhuollossa. Nämä tavoitteet ovat kuntoutujalle merkityksellisiä ja konkreettisesti arjen tarpeeseen liittyviä. Ne tukevat kuntoutujan suoriutumista ja osallistumista.

Jos kuntoutujalla on useita terapioita ja tukitoimia, on tärkeää, että kuntoutuksen päätavoitteet ovat kaikille yhteiset ja yhdessä sovitut. Päätavoitteen lisäksi eri terapioilla on omat tarkemmat ja lyhyemmän aikavälin tavoitteet.”

 

MITEN VOIMME NOUDATTAA VAATIMUSTA GAS-TAVOITTEISTA NIIN ETTÄ NE HYÖDYTTÄVÄT ASIAKKAAN TERAPIAA?

Kelan palvelukuvausta on seurattava. Se voi kuitenkin aiheuttaa ahdistusta, koska ehdot ovat selvästi tiukentuneet ja muuttuneet viime kilpailutuskierroksesta.

GAS-tavoitteiden laatiminen ei ole yksinkertaista liittyen puheterapiaan. Mitattavia tavoitteita on hankala määritellä vaikka vuorovaikutuksen laadun paranemiselle. Miten mittaat sitä, että nyt lapsi ja perhe kokevat pääsevänsä toistensa luokse, yhteyteen. Että perhe iloitsee nyt vammaisesta lapsestaan ja näkee toivoa? Näitä muutoksia on vaikea laittaa mittarille.Kysymys herää, miten niitä GAS-tavoitteita voisi tehdä niin, että ne sopivat asiakkaidemme terapian tueksi, eikä vain päälle liimatuiksi pakollisiksi pahoiksi?

Olen itse tehnyt nyt kolme viimeistä vuotta GAS-tavoitteita asiakkailleni. Olen kokeillut monenlaisia erilaisia tapoja. Nyt tuntuu, että olen löytänyt tavan joka tukee sekä omaa työtäni ja asiakkaani prosessia.

TÄMÄ AJATUSMUUTOS AUTTOI MINUA JA TAVOITTEET RYHTYIVÄT TUKEMAAN TERAPIAA

Kävin muutama vuosi sitten tavoitteenasetteluun liittyvän Todd Hermanin “90 day year” verkkokurssin, jossa opin kaksi erilaista tavoitteenasettelutekniikkaa. Ensimmäinen näistä on “lopputulematavoite”. Lopputulematavoite on konkreettinen, mitä tapahtui sitten – tavoite.

Esimerkiksi: “Lapsi oppii 10 tukiviittomaa” on lopputulematavoite. Itsekin olen tehnyt näitä lopputulematavoitteita GAS-tavoitteiksi, mutta aina ne tuntuivat jotenkin vääriltä. Mistä voin tietää montako sanaa lapsi tulee oppimaan. Mitä jos lapsi oppiikin jotain merkityksellisempää, jota en osannut ennustaa?

Todd Hermann selittikin, että lopputulematavoitteet aiheuttavat usein ahdistusta, sillä niistä ei voi olla varmoja miten ne toteutuvat, tai totetutuvatko ne ollenkaan. Voin allekirjoittaa tämän ahdistuksen täysin.

Toisenlainen ajatustapa onkin tehdä “tehtävätavoitteita”. Tehtävätavoitteet ovat ohjeita siitä, mitä tehdään, jotta lopputulematavoite toteutuu. Esimerkiksi: “Harjoittelemme puheterapiassa 10 erilaista tukiviittomaa seuraavien pelien ja leikkien avulla: kotileikki, nukkeleikki, piirtäminen”. Samoin voimme perheen tai lähi-yhteisön kanssa määritellä tehtävätavoitteita: “Perhe hakee tukiviittomaopetusta”, “Päiväkodissa lapsen kanssa käytetään joka viikko ainakin kerran ulos-viittomaa”.

Ero näillä kahdella tavoitteella on se, että tehtävätavoitteet eivät ahdista. Ok, voin hyvin toteuttaa tämän. Tämä tulee toteutumaan ihan varmasti. Samalla matkaamme eteenpäin, kohti lapsen kuntoutumista. Näitä tavoitteita olen siis viimeisen vuoden kirjoitellut ja ne ovat tuntuneet hyvältä. Kelalta ei ole kommentoitu tavoitteen muotoa mitenkään.

Voit ehkä jäädä nyt miettimään, että helpommin sanottu kuin tehty. Siksi haluan auttaa sinua vielä enemmän. Olen pitänyt jo muutaman vuoden Terapeuttisen tavoitteenasettelun ABC -kurssia, josta olen muokannut nyt uuden Kelan palvelukuvaukseen sopivan, lyhyemmän 1 päivän verkkokurssin.

Kutsun sinut lämpimästi mukaan tälle kurssille!

ALOITA KURSSI TÄSTÄ

Ps. Äännekoulun puheterapeutit! Tämä kurssi on kaikkien meidän työntekijöiden perustaa, joten ota yhteys saadaksesi tunnukset kurssille

2 thoughts to “Hirvittääkö GAS-tavoitteiden vääntäminen?

  • Petra Laurema

    Hei Katja! Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Itse kävin pitkän GAS-ICF- koulutuksen viitisen vuotta sitten Diakissa. Sitä ennen olin jo tutustunut Kelan tuottamaan, Ilona Autin GAS-käsikirjaan joskus 2011 kieppeillä. Silloin kriiseilin keskenäni, että kiinnostaako ketään oikeasti, mitä teen ja miten paljon siitä on hyötyä arjen tilanteissa. Epätoivoissani mietin jo uudelleen kouluttautumista vaikka LVI-insinööriksi ; saisinpa ainakin jotakin näkyvää pojoa työstäni. GAS on antanut lisää mieltä , ryhtiä ja iloa työhöni. Jätin insinöörisuunnitelmat sikseen. Hyvää kevättä! Petra

    Vastaa
    • Katja Koski

      Moi Petra! Itse koen kanssa että hyvät tavoitteet ohjaa sitä tekemistä eteenpäin. ? Katja

      Vastaa

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *