Lukijan kysymys: Miten saadaan leuka pysymään paikallaan?

Sain lukijalta kysymyksen:

“Miten minun kannattaa tukea leuan asentoa, jos alaleuka liikkuu eteen lapsen opittua tuottamaan s-äänteen isi-sanassa?”

Kiitos tästä kysymyksestä! Mielestäni on erittäin mielenkiintoista tarkastella erilaisia puheliikkeitä ja miettiä että miksi ihmeessä mikäkin liike tapahtuu.

Voisiko leuan sivuttais- ja eteenpäin työntyvät liikkeet johtua vokaalien tuottamisen pulmista?

Olen viime aikoina erilaisten epäselvien puhujien puhetta tarkastellessa tullut muutamaan johtopäätökseen.

Eteenpäin ja sivuttain tapahtuvalla leuan liikkeellä lapset usein näyttäisivät pyrkivän kompensoimaan vokaalien puutoksia. On yllättävää kuinka suurella osalla lapsista äänteiden auditiivinen erottelu on oikeasti tosi hyvää. Näin ollen lapsi varmasti haluaa myös omassa puheessaan erotella äänteitä. Mutta jos ei oikeanlainen liike onnistu (kuten esim. huulien työntyminen eteen, tai vetäytyminen taakse), lapsi yrittää jotenkin erotella eri äänteet toisistaan vaikka sitten liikuttamalla leukaa sivuttain tai työntämällä sitä eteenpäin.

Analysoidaan siis mikä siinä mättää?

Tässä “Isi” sanassa siten täytyy ekana miettiä, että mistä siinä on kyse. Osaako lapsi tehdä “i” äänteen ns. oikeaoppisesti (eli pitämällä leuan ylhäällä, vetämällä huuliota taakse ja tekemällä kielestä leveän).

Toinen vaihtoehto on toki, että s-äänne saadaan suhautettua vain työntämällä leukaa eteenpäin eikä niin, että lapsi nostaa kielen ylös hammasvallille kuppimaiseen asentoon.

Mitä sitten tälle tehdään?

Jos hoksaat että himputti, i-äänne aina työntää lapsen leukaa eteenpäin, lähde korjaamaan ensin sitä. Eli valitset sanoja, joissa on helppoja konsonantteja (m, p, t, n) ja i äänneettä. Jos se on se /s/ niin sitten keskity ihan ensin varmistamaan, että lapsi osaa tuottaa suhinan niin että leuka pysyy paikallaan ja kieli on kuppimaisessa asennossa ylhäällä hammasvallilla (kielen kärki mieluiten ylhäällä, mutta minun vastaanotolla läpi menee myös äänne jossa kielenkärki on alhaalla).

Sen jälkeen aloita pienistä sanoista, joissa tuet leuan. /s/ ja /i/ äänteissä leuka on aika suljettuna, eli ensin jotain matalaa hampaiden väliin (esim. kapea puuvärikynä). Muistuta lasta koko ajan: “leuka paikallaan, älä työnnä leukaa eteen”. Kun tämä alkaa mennä hyvin vaihda käsin pideltävääntukeen jossa esim. työnnät leukaa vähän taaksepäin, jotta lapsi saa tunteen siitä missä leuan pitäisi olla.

 

Havainnoi, arvioi ja kuntouta epäselvä puhe koulutuksessa havainnoidaan puhetta, jotta valitaan oikeita harjoituksia jotka todella vievät lapsen puhetta eteenpäin.

>>Koulutuksiin pääset ilmoittautumaan tästä<<