Tämän artikkelin on kirjoittanut yhdessä Äännekoulun puheterapeutit Katja Koski ja Reetta Baldin.

Viime viikolla meillä oli ilo saada Suomeen Faceformer välineen kouluttajat Sabine ja Klaus Berndsen. Faceformer on laite, jolla voidaan vahvistaa huuliosulkua, kielen oikeaa lepoasentoa ja oikeaoppista nielaisua.

Mitä uutta opimme koulutuksessa?

Hyvää mielestämme oli erityisesti se, että koulutuksessa painotettiin sitä, että harjoituksia tehdään rajattu määrä ja keskitytään tiettyjen harjoituksien tekemiseen. Silloin saadaan tarpeeksi toistoja aikaiseksi. Olemme Äännekoulutyössä myös havainneet, että hyvin rajatulla harjoitusvalikoimalla voidaan saada ihmeitä aikaiseksi.

Mielestämme peilin käytön tarkistaminen oli myös tärkeä pointti. Jos asiakas katsoo itseään suoraan peilistä, hän ei näe suuhunsa. Kun hän katsoo peilistä joka on pienessä kulmassa alaviistossa, hän näkee kielensä asennon paremmin.

Kehitysvammaisille lapsille Sabine ja Klaus suosittelivat orakojeen tapaista silikonista suulevyä, sillä lapsi ei pysty tietoisesti harjoittelemaan kielen oikeaa paikkaa. Klaus ja Sabine ovat käyneet Castillo Morales -koulutuksen, jonka kehittämistä suulevyistä suomalaisetkin orakojeet pohjaavat. Maailmalla suulevyistä on kuulunut paljon hyviä kokemuksia, mutta Suomessa niitä toteutetaan kai aniharvoin. Katjalla on ollut yksi Down lapsi, jolla on ollut koko kasvukauden yläkitalaessa suulevy tukemassa ylähammaskaaren kehittymistä. (ks. Esim. tämä artikkeli : https://www.researchgate.net/publication/6850547_Long-term_evaluation_of_orofacial_function_in_children_with_Down_syndrome_after_treatment_with_a_stimulating_plate_according_to_Castillo_Morales)

 

Millaisia asiakaskokemuksia Faceformerin käytöstä meillä on?

Katjalla on ollut terapiassa jo pitkään CATCH -syndroomalapsi, jolla on ollut syntyessään halkio ja kireä kielijänne. Hänellä on avopurenta ja tursottava nielemismalli. Terapian alussa käytännössä kieli oli suusta koko ajan ulkona. Hän on ehdottomasti dysartrikko sillä kun olemme saaneet huuliosulkua paremmaksi ja kieltä vetäytymään taaksepäin, hänen puheensa on selkiytynyt siitä nopeasti.

Teimme pitkään OPT terapiaa ja tuossa muutama vuosi sitten olimme kaikki aika lopussa harjoitteluun. Päätimme siis että koko kesänä emme tee mitään, mutta lapsi nukkuu kaikki yöt Faceformer suussa. Ennen nukkumista en tehnyt mitään eli ei edes harjoiteltu mitään vetoharkkoja. Katsottiin miten se laitetaan suuhun enkä todellakaan osannut opastaa mitään tarkkaa kielen asentoa.

Elokuussa kun palasimme takaisin terapiaan oli lapsen puhe selkeytynyt ihan ihmeen paljon. Lisäksi kielen lepoasento oli siirtynyt hampaiden välistä suun sisälle (vielä esiintyi tursottavaa nielemismallia toki).

Se vuosi lapsi nukkui melkein joka yö Faceformer suussa. Tuli kevät, perhe erosi ja tuli muutto. Faceformer katosi. Seuraavan syksyn alussa huomasin että kieli on taas hampaiden välissä ja puhe oli epäselvempää. En tajunnut että tässä on syy-yhteys. Onneksi lapsi kävi Husukessa puheterapeutilla joka oli ääneen pohtinut että voisiko olla että tämä lapsi tarvitsee Faceformerin kanssa nukkumista ylläpitääkseen kielen lepoasentoa. Faceformer löytyi kadoksista ja laitettiin se suuhun öiksi. Taas puhe parani, kielen lepoasento vetäytyi taaksepäin.

Silloin ekana kesänä hän ei ollut ns. harjoitellut sillä, ja hänen kognitionsa ei riitä ihan todella tarkkoihin harjoituksiin ja ohjeisiin. Veto ja puristusharkkoja olemme tehneet sittemmin, mutta esim. hän ei osaa pyörittää kieltä poskessa enkä saa häntä ymmärtämään missä kielen nyt ihan tarkalleen täytyy olla. Siksi olin hämmästynyt että ihan pelkällä Faceformer suussa yönukkumisella on niin merkittävä rooli hänen kokonaisuudessaan.

Sabinen ja Klausin kanssa keskusteltuani ymmärsin, että he pyytävät asiakkaita oleilemaan päivisin Faceformer suussa, ja lapsia leikkimään niin että se on huulien välissä. Tämän ns. pakottaa nenähengitystä. Alunperinhän Faceformer kehitettiin koomapotilaiden tarpeisiin, jotka eivät todellakaan pysty ottamaan mitään ohjeita vastaan. Varmasti me kaikki allekirjoitamme sen, että jos haluaa muuttaa esimerkiksi suuhengitystä tai väärää nielaisumallia, toistoja pitää tulla ihan hirveä määrä. Tällaiset pitkät ajat mahdollistavat toistot.

Lue lisää: Milloin Oral Placement -terapiasta on hyötyä epäselvässä puheessa?

 

Entä kriittisesti tarkasteluna?

Aina kun menee koulutukseen, jossa on paikalla menetelmän kehittäjät, kannattaa laittaa suodatin päälle. Meillä se meni siinä kohdassa viimeistään, kun Klaus ryhtyi vetämään johtopäätöksiä siihen, että Faceformer voi auttaa diabetekseen. Kriittinen tarkastelu on suomalaisen puheterapeutin paras työkalu.

Tutkimusta kun tarkastellaan – sitä on heidän sivuillaan listattuna paljon. Heillä näyttää olevan myös ulkopuolista tutkimusta, jota on tehty esim. Hampurin yliopistossa. Tutkimusnäyttö on kuitenkin siinä mielessä hyvin ohutta, että sieltä ei löydy yhtään vertaisarvioitua artikkelia.

Toisaalta, suurimmasta osasta puheterapeuttien käyttämiä menetelmiä (esim. Oral Placement Therapy) ei ole minkään valtakunnan näyttöä.

Varmaan kaikki koulutukseen osallistuneet olivat jonkin verran hämmentyneitä siitä, kuinka taakse kieli tuotiin suulaessa. He perustelivat tätä sillä, että jos kieli jatkuvasti koskee hampaisiin, ja etenkin nielaistaessa työntyy hampaita vasten, kohdistuu hampaisiin jatkuvasti suuri paine. Ja tämä paine voi johtaa purentavirheisiin. He sanoivat, että ihminen nielaisee 2000 kertaa vuorokaudessa ja kieli on niin vahva lihas, että nielaisussa hampaisiin kohdistuva paine vastaa kahta maasturiautoa.

Löysimme artikkelin, joka päivittää ja koostaa yhteen tutkimustietoa liittyen tähän asiaan. Artikkelissa oikaistaan mm. pitkään vallalla olleita myyttejä, ja yksi näistä myyteistä on tämä nielemisen määrä. Artikkelin mukaan tutkimuksin on todettu, että aikuinen nielaisee keskimäärin 585 kertaa ja lapsi 800-1000 kertaa vuorokaudessa. Ja nielaisussa hampaisiin kohdistuva paine on noin 50 grammaa/neliösenttimetri. Enemmän väliä on kielen lepoasennolla. Kun kieli lepää alhaalla alahampaita vasten tai hampaiden välissä monta tuntia päivässä, on tällä suurempi vaikutus purentavirheiden syntymiseen. Paineen kesto on siis tässä se juttu! https://www.honorfranklin.com/assets/docs/dentists-and-phy.pdf

Meitä ajoittain hämmensi Sabinen hyvin jämäkkä asenne, että tämä on se mitä pitää tehdä eikä mitään muuta. Hänen kanssaan ei juuri kannattanut lähteä haastelemaan muiden harjoitusmenetelmien hyödyistä. Pientä kriittistä tarkastelua toivoisi myös heiltä itseltään. Mietimme että kuinka paljon he ovat päivittäneet omia tietojaan viime aikoina.

Sabine fiksoi huulia tiukasti hymyyn monissa harjoituksissa. Kysyimme tästä, mutta emme saaneet mitään tarkempaa syytä. Hän sanoi että se vahvistaa poskilihaksia. Fiksoiminen on kuitenkin myös kompensaatiokeino. Toisaalta kun huulet ovat pois tieltä, näkee hyvin mitä kieli tekee, ettei se vaan tursota hampaiden välistä vaikka sivuilta.

Keskustelimme Helsingissä myös siitä, että pitääkö hampaat todella purra yhteen nielaistessa, että myofunktionaalisessa maailmassa puhutaan toisinkin, että pelkkä kieli riittää kun kyllähän linnutkin nielevät nokka auki. Klaus totesi tähän että linnut eivät kuitenkaan pureskele eikä niitä imetetä, eivätkä he puhu. Ymmärsimme että hampaiden pureminen estää myös kielen tursotusta sivuille. Kuka tietää mikä on totuus. Ehkä sitä ei vielä edes ole?

Naisasianaisina meitä vähän ärsytti se, että “äidin täytyy opetella nämä samat harjoitukset”. Isä on ihan yhtä hyvä harjoittelukaveri ;). No, tässä näkyy varmasti saksalainen kulttuuri.

Loppujen lopuksi…

Olemme nähneet omassa kliinisessä työssä että Faceformerista on apua. Se on ehdottomasti yhtenä vaihtoehtona, kun lähdemme miettimään lapsen kuntoutustarpeita. Tiedämme myös useita suomalaisia puheterapeutteja, jotka ovat kokeneet saaneensa Faceformerin käytöstä apua varsinkin yöaikaiseen bruxismiin ja suuhengittämisestä eroon pääsemiseen.

Se on siis ehdottomasti myofunktionaalinen harjoitusväline – apu nenähengitykseen ja oikeanlaiseen nielaisuun sekä kielen lepoasennon paikan löytämiseen – ei niinkään puhetta parantava väline vaikka meillä se kokemus onkin tämän yhden CATCH lapsen kanssa, että puhe myös selkeni.

Jatkamme omassa Äännekoulun työyhteisössämme harjoitusten kokeilemista asiakkailla, sekä jatkamme näistä harjoitteluista keskustelemista. Kuulemme mielellään myös muiden kokemuksia Faceformerharjoittelusta.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *