This content is protected, please login and enroll course to view this content!

4 thoughts to “Miten arvioin?

  • petra.laurema

    Käytän puheterapiasuunnitelmaa laatiessamme hyvin samankaltaista arviointia kuin ymmärrettävyys kontekstissa. Siinä pitää mielestäni avata käsitteet ja varmistaa, että puhumme haastattelu-/keskustelutilanteessa yhteistä kieltä. Joskus päiväkotihenkilöstö esim. arvioi, että he ymmärtävät lasta oikein hyvin, koska ovat tottuneet puheeseen. Myös perhe havaitsee samaa, ja lähisukulaiset. Yksiselitteinen tuo arvio ei todellakaan ole. En siksi luottaisi noihin pistemääriin. Keskustelun ja yhteisen havainnoinin pohjana tuo toimii kyllä. Miksi muuten joku arvio on (muka) luotettavampi, kun se muutetaan numeeriseksi. Voisiko joku kertoa?

    Vastaa
    • Katja Koski

      Hyvä kysymys. Tästä ymmärrettävyys kontekstista arviosta on ilmeisesti Oulussa tekeytymässä normit. Tämä onkin mielenkiintoinen juttu!

      Vastaa
  • anna-leena.widell

    Tein ensimmäistä kertaa tuon Edythen prosenttilukuarvion ja kuuntelutin lauseet useammalla lapsen lähipiirin henkilöllä koulussa. Tulos ei sinänsä yllättänyt, pitkään lapsen tuntenut luokka-avustaja sai korkeimmat pisteet, sitten ip-kerhon ohjaaja ja toisen aineen opettaja pienimmät. Tein näin, koska halusin tietoa eri ympäristöjen tilanteista, lauseet kuunneltuaan kaikki kuulijat osasivat myös mielestäni heti kertoa aiempaa tarkemmin arjen eri puhetilantiesta ja miten niissä lapsen kanssa toimivat, sain siis kaiken kaikkaan paljon uutta tietoa lapsen arjesta! Ajattelin, myös, että tämä testi on nyt hyvä tälle lapselle, koska yksittäisistä sanoista ja lyhyistä lauseista saa jo hyvin selvää, mutta pidemmät lauseet ovat varsin vaikeasti ymmärrettäviä tutuillekin. Lapsi itse sai lisämotivaatiota lauseiden onnistuneesta toistamisesta ja otimme omaksi tavoitteeksi pienen tarinan keksimisen ja kirjoittamisen ja sen esittämisen tälle pienellä joukolle loppuvuodesta mahdollisimman selkeästi. Aloitimme myös kolme-nelitavuisten, lapselle helppojen sanojen harjoittelemisen lauseissa kuvallisten toiminta/sadutustaulujen avulla, koska lukutaitoakin jo on ja kokosanahahmojen tunnistamisen avulla lapsi rohkaistuu sanomaan vaikeampia/pidempiä sanoja harjoituksissa. Tämä lapsi selvästi voimaantui itse tästä arvioinnista, koska sai vahvan kokemuksen siitä, että lausetoisto onnistuu.

    Vastaa
  • Saara.tillander

    Olen käyttänyt näistä mainitsemistasi menetelmistä vain Fonologiatestiä. Lisäksi käytän aina vapaamuotoisia kysymyksiä liittyen siihen, miten lapsi tulee ymmärretyksi eri ympäristöissä. Käytin nyt ensimmäistä kertaa Ymmärrettävyys kontekstissa -lomaketta ja varmasti käytän jatkossakin, koska se oli helppo ja nopea täytättää. Lisäksi vanhemman kanssa syntyi hyvää keskustelua tavoitteiden laatimisen pohjaksi. Sen näkee vasta tulevaisuudessa, päästäänkö kertaviikkoisella puheterapialla ja kotiharjoittelulla kasvattamaan lomakkeen pistemäärää.

    Tuo prosenttiluvun laskeminen on myös mielenkiintoinen uusi keino, jota voisi kokeilla asiakkailla, joilla on jo lausepuhetta. Kiitti vinkistä!

    Vastaa

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *