Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Käytän puheterapiasuunnitelmaa laatiessamme hyvin samankaltaista arviointia kuin ymmärrettävyys kontekstissa. Siinä pitää mielestäni avata käsitteet ja varmistaa, että puhumme haastattelu-/keskustelutilanteessa yhteistä kieltä. Joskus päiväkotihenkilöstö esim. arvioi, että he ymmärtävät lasta oikein hyvin, koska ovat tottuneet puheeseen. Myös perhe havaitsee samaa, ja lähisukulaiset. Yksiselitteinen tuo arvio ei todellakaan ole. En siksi luottaisi noihin pistemääriin. Keskustelun ja yhteisen havainnoinin pohjana tuo toimii kyllä. Miksi muuten joku arvio on (muka) luotettavampi, kun se muutetaan numeeriseksi. Voisiko joku kertoa?
Hyvä kysymys. Tästä ymmärrettävyys kontekstista arviosta on ilmeisesti Oulussa tekeytymässä normit. Tämä onkin mielenkiintoinen juttu!
Onko tullut vielä tietoa Ymmärrettävyys kontekstissa -normeista?
Käsittääkseni edelleen Sari Kunnarilla valmisteluvaiheessa, ainakin viimeksi näin oli kun Sarin kanssa viestittelin.
Tein ensimmäistä kertaa tuon Edythen prosenttilukuarvion ja kuuntelutin lauseet useammalla lapsen lähipiirin henkilöllä koulussa. Tulos ei sinänsä yllättänyt, pitkään lapsen tuntenut luokka-avustaja sai korkeimmat pisteet, sitten ip-kerhon ohjaaja ja toisen aineen opettaja pienimmät. Tein näin, koska halusin tietoa eri ympäristöjen tilanteista, lauseet kuunneltuaan kaikki kuulijat osasivat myös mielestäni heti kertoa aiempaa tarkemmin arjen eri puhetilantiesta ja miten niissä lapsen kanssa toimivat, sain siis kaiken kaikkaan paljon uutta tietoa lapsen arjesta! Ajattelin, myös, että tämä testi on nyt hyvä tälle lapselle, koska yksittäisistä sanoista ja lyhyistä lauseista saa jo hyvin selvää, mutta pidemmät lauseet ovat varsin vaikeasti ymmärrettäviä tutuillekin. Lapsi itse sai lisämotivaatiota lauseiden onnistuneesta toistamisesta ja otimme omaksi tavoitteeksi pienen tarinan keksimisen ja kirjoittamisen ja sen esittämisen tälle pienellä joukolle loppuvuodesta mahdollisimman selkeästi. Aloitimme myös kolme-nelitavuisten, lapselle helppojen sanojen harjoittelemisen lauseissa kuvallisten toiminta/sadutustaulujen avulla, koska lukutaitoakin jo on ja kokosanahahmojen tunnistamisen avulla lapsi rohkaistuu sanomaan vaikeampia/pidempiä sanoja harjoituksissa. Tämä lapsi selvästi voimaantui itse tästä arvioinnista, koska sai vahvan kokemuksen siitä, että lausetoisto onnistuu.
Olen käyttänyt näistä mainitsemistasi menetelmistä vain Fonologiatestiä. Lisäksi käytän aina vapaamuotoisia kysymyksiä liittyen siihen, miten lapsi tulee ymmärretyksi eri ympäristöissä. Käytin nyt ensimmäistä kertaa Ymmärrettävyys kontekstissa -lomaketta ja varmasti käytän jatkossakin, koska se oli helppo ja nopea täytättää. Lisäksi vanhemman kanssa syntyi hyvää keskustelua tavoitteiden laatimisen pohjaksi. Sen näkee vasta tulevaisuudessa, päästäänkö kertaviikkoisella puheterapialla ja kotiharjoittelulla kasvattamaan lomakkeen pistemäärää.
Tuo prosenttiluvun laskeminen on myös mielenkiintoinen uusi keino, jota voisi kokeilla asiakkailla, joilla on jo lausepuhetta. Kiitti vinkistä!
Uutena keinona testasin yksinkertaista prosenttilukua. Arviointitilanteessa yllätyin, kuinka nopeasti ja huomaamattani olen myös itse “sokeutunut” lapsen puheen ymmärrettävyydelle. Lapsi, jonka puheen ymmärrettävyyttä arvioin, tulee ymmärretyksi niin koulussa, kotona kuin terapioissaankin. Tuntemattomampi ihminen ymmärsi hänen puheestaan kuitenkin prosentuaalisesti vain n. 15 % , joka oli itselleni jossain määrin melko yllättävä ja jokseenkin järkyttävä lopputulos. Opin, että puheen ymmärrettävyyttä kannattaakin siis arvioida jonkun sellaisen ihmisen avulla, joka ei ole ennestään ehtinyt tottua lapsen puhetapaan. Paljon heräsi myös ajatuksia siitä, kuinka lapsi pärjäisi oikeasti vieraammassa ympäristössä tai vaikkapa hätätilanteessa, kun puheen ymmärrettävyys jää kovin alhaiseksi.
Tuo prosenttimäärän laskeminen oli uusi juttu, ja ihanan konkreettisesti jäsennetty. Kiitos! Ymmärrettävyys kontekstissa on vielä käyttämättä, joten nämä kaksi aion ottaa käyttöön.
Sama! Nämä tulevat käyttööni.
Sama täällä!
Kokeilin uutena prosenttimäärän laskemista puheen ymmärrettävyydelle. Tämä tuntui mukavan selkeältä arvioimisen tavalta, ja toden totta muuntuu GAS-tavoitteeksi hyvin! Näillä vinkeillä sain keinoja monipuolisempaan puhemotoriikan arviointiin.
En vielä ehtinyt, mutta aion kokeilla tuota lomakkeen täyttämistä ja prosenttimäärän laskemista joillekin asiakkaille. Vanhemmat saattavat usein sanoa, että ymmärtävät lastaan, vaikka lapsi puhuu hyvin epäselvästi. Kuitenkin harvempi tuntuu ymmärtävän ja ajattelevan sen merkitystä, miten lapsi tulee muille ihmisille ymmärretyksi arjessa. Mielenkiinnolla odotan omia tuloksia noista tulevista kokeiluista. Varmasti saa apua myös GAS-tavoitteiden asetteluun!
Minulle uusi prosenttiluvun laskeminen on yksinkertaisuudessaan nerokas ja sitä tulen jatkossa käyttämään ehdottomasti. Kun edistyminen on muutettavissa numeeriseen muotoon, se on paljon vaikuttavampaa ja tuntuu konkreettisemmalta.
Samaa mieltä kuin edellinen kommentoija tuosta prosenttiluvun laskemisesta. Se on nerokas, nopea ja helppo tapa laskea ymmärrettävyyttä!
Prosenttiluvun laskeminen tulee vahvasti käyttöön ja hyödynnän sitä tavotteiden asettamisessa.
Näistä menetelmistä vain Fonologiatesti oli tuttu ja käytän sitä hyvin säännöllisesti. Ymmärrettävyys kontekstissa ja prosenttiluvun laskeminen tulevat varmasti käyttöön, helppoja konkreettisia työvälineitä. Kiitos näistä!
Fonologiatestiä olen käyttänyt paljonkin. On hyvä testi, mutta esim. kaikkia konsonanttiyhtymiä siinä ei esiinny. Ainakin yhtymä /-ps-/ puuttuu. Suomen kielessä kuitenkin paljon sanoja, joissa tämä yhtymä esiintyy, esim. lapsi, hupsu. Ymmärrettävyys kontekstissa olen käyttänyt kerran vanhemman täyttämänä, mutta otaksun että ei ole luotettava, koska vanhempi osaa jo lapsensa puhetta ymmärtää hyvin. Aionkij tehdä samalle lapselle vielä tuon lauseiden toistotehtävän ja laskea siitä sen ymmärrettävyyden vieraan henkilön arvioimana. Kiitos tästä vinkistä.
Tuo prosenttiluvun laskeminen onkin hieno juttu! taipuu hyvin GAS-tavoitteiksi. Joskus vanhemmat saattavat sanoa, että heidän mielestä lapsen puhetta on helppo ymmärtää, vaikka itse näkee (tai kuulee)asian toisin. Fonologiatesti on tuttu, ja sitä onkin tullut paljon käytettyä.
Fonologiatesti ja ymmärrettävyys kontekstissa ovat tuttuja, tuo puheen ymmärrettävyys% täytyy ottaa kokeiluun, vaikuttaa toimivalta ja mielekkäältä. Usein surulliselta tuntuu kuulla, että lapsen kaverit niitä, jotka vähiten ymmärtävät asiakaslapsen puhetta, vaikka ovat tosi tärkeää lähipiiriä. Yhden kouluikäisen tavoitteissa oli, että kaverit ymmärtäisivät paremmin hänen puhettaan ja hän itse arvioi tavoitteen saavuttamista. Mietinkin nyt, voisikohan tätä ymmärrettävyys% käyttää myös kysyen suoraan kavereilta.
Fonologiatesti oli näistä ainut entuudestaan tuttu. Kokeilin tuota yksinkertaista prosenttilukua. Nauhoitustilanteessa tuli itselle hieman yllätyksenä, että lapsi ei muistanutkaan koko lausetta, joten siirryin 2-3 sanan lauseisiin. Kuulijoissa taas tuli esille melko isoa eroa niin, että lapsen tunteneet ymmärsivät paremmin.
Olen käyttänyt tuota kesäpähkinäkuvaan tekemääsi arviointitapaa muutamalla asiakkaallani. On ollut mahtava huomata konkreettisesti, kuinka monta prosenttia puhe on selkeytynyt jakson aikana. Aiemmin on ollut enemmälti vain omaa mutua ja muiden mutua. Kiitos siitä vinkistä havainnointikoulutuksessa!
Näitä käytän kyllä ja komppaan aiempia kommentteja. Eli näistä prosentuaalisista arvioista saa väännettyä ihanasti GAS-tavoitteita, jes!
Aion ehdottomasti kokeilla tuota prosenttilukuun perustuvaa arviointia! Vaikuttaa äkkiseltään hyvin näppärältä keinolta toteuttaa. Ja sillä varmasti saisi hyvin tietoa myös siitä eroaako tutun ja vieraamman kuulijan arviointi puheen ymmärrettävyydestä ja kuinka paljon.
Fonologiatesti ja puheen ymmärrettävyys kontekstissa -lomake ovat tuttuja ja paljon käytössä, kaksi jälkimmäistä taas vieraita mulle. Tuo prosenttilukujuttu kuulostaa tosi kätevältä ja helpolta toteuttaa, tulee varmasti käyttöön. Siinä saa varmaan kivasti näkyviin myös eron siinä, miten lähi-ihmiset ymmärtävät ja miten vieraat ihmiset.
Aoinoastaan Fonologiatesti ja Katjan kehittelemä puheen tarkkailu ovat minulle entuudestaan tuttuja arvioitivälineitä ja käytän niitä useiden motoristen asiakkaideni kohdalla. Mutta nuo 2. ja 3. kohdat olivat minulle ihan uusia ja varmasti tulen niitä kokeilemaan. Noitahan voisi helposti muokata myös Gassissa käytettäväksi.
Näistä arviointimenetelmistä olen käyttänyt vain fonologiatestiä. Ymmärrettävyys kontekstissa -arviointiin olen törmännyt, mutten ole itse käyttänyt. Jatkossa otan käyttööni nämä kaksi muutakin, erityisestä tuo prosenttilukuun perustuva arviointi vaikuttaa havainnollistavalta ja sitä voisi tosiaan hyödyntää myös GAS-tavoitteissa.
Prosenttiluvun laskeminen menee heti kokeiluun. Ja samaa mieltä edellisten kanssa, että tästä saisi myös GAS-tavoitteet asettua.
Fonologiatesti on käytössä vähintään jakson alussa ja lopussa, muutoin on sitten haastattelun avulla yrittänyt selvittää lisää. Etenkin vanhempien kohdalla vastaukset vaihtelevat suuresti, osa sanoo ymmärtävänsä lähes kaiken, osa taas kertoo itsekin olevansa välillä aivan pihalla siitä, mitä lapsi yrittää heille kertoa. Tällaiset konkreettisemmat arviointikeinot ovat varmasti suuri apu, täytyypä heti kokeilla, kun on sopiva tilaisuus! Ne myös auttavat hahmottamaan ihan eri tavalla edistymistä yleisemmällä tasolla.
Käytän aktiivisesti fonologiatestiä, mutta puheen ymmärrettävyys kontekstissa oli minulle uusi arviointimenetelmä. Edythe Strandin prosenttilukumenetelmästä olen kuullut aikaisemmin, mutta se on jäänyt testaamatta. Otan kyllä nämä käyttöön jatkossa Kelan asiakkailla, joiden kohdalla tarvitsee asettaa tavoitteita ymmärrettävyyden suhteen tai jos menetelmät muutoin antavat tärkeää lisätietoa.
Pyrin lisäämään tulosten mittaamista, koska usein numeeristen arvojen kautta tavoitteiden saavuttaminen tulee konkreettisimmaksi myös perheelle ja lähiympäristölle. Tässä oli monta hyvää tapaa mittaamiseen, joita varmasti tulen jatkossa hyödyntämään.
Kyllä olen käyttänyt kaikkia paitsi en ole kuunteluttanut ulkopuolisella henkilöllä. Fonologiatesti on näistä varmaan paras.
Pitää kyllä ottaa prosenttilukumenetelmä käyttöön, vaikuttaa todella hyvältä. Ja siitä GAS-tavoite, mahtavaa! Myös ymmärrettävyys kontekstissa täytyy ehdottomasti testata.
Tuo prosenttilukuun perustuva arviointi kuulostaa todella hyvältä! Aion ehdottomasti kokeilla sitä asiakkaitteni kanssa.
Ymmärrettävyysprosentin laskeminen videoiduilla lauseilla/sanoilla on mainio idea ja lähtee kokeiluun.
Fonologiatesti on ollut minulla käytössä. Tuo prosenttiluku menee varmasti jossain kohtaa käyttöön!
Fonologiatesti on tuttu, toiset lähtevät kokeiluun!
Arviointiin olen tähän asti käyttänyt Fonologiatestiä . Vapaamuotoisesti kysellen olen pyrkinyt selvittämään mahdollisimman yksityiskohtaisesti, miten lapsi tulee ymmärretyksi missäkin ympäristössä ja mitkä asiat vaikuttavat lapsen tuottaman puheen ymmärrettävyyteen (esim. vaihteleeko vireystilan mukaan). Jään pohtimaan, miten voisin tätä prosenttilukumenetelmää käyttää etäkuntoutuksessa! Lapsen tuotokset on helppo nauhoittaa. Lähiaikuiselle voin tuotokset kuunteluttaa etäkäynnin yhteydessä. Muulle aikuiselle ehkäpä vaikka verkostokäynnin tai hoitopaikkaan toteutuvan käynnin yhteydessä.
Fonologiatesti vakiona käytössä ja vapaamuotoiset kysymykset ymmärrettävyydestä eri konteksteissa. Lomaketta voisi kokeilla myös, kun oli nopea ja selkeä täyttää (myös yksi mahdollinen mittari jakson tavoitteita mittaamaan). Ymmärrettävyyden prosenttiluvun määritys vaikutti aivan mahtavalta kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tämä konkretisoisi todellakin, miten eri tavalla lapsi tulee ymmärretyksi eri ympäristöissä. Tätä täytyy kokeilla!
“Ymmärrettävyys kontekstissa” sekä “Yksinkertainen prosenttiluku” olivat itselle uusia arviointimittareita. Pääsevät käyttöön heti: näiden avulla saadaan myös lähiympäristöltä tärkeää tietoa lapsen puheesta ja lisätään perheen/päiväkodin/koulun osallisuutta.
Tuo prosenttilasku menee uutena menetelmänä kokeiluun!
Olen käyttänyt näistä vain fonologiatestiä. Nykyisessä työssäni en varsinaisesti arvioita tee, mutta tuo ymmärrettävyys kontekstissa sekä erityisesti prosenttiluvun laskeminen vaikuttavat erinomaisilta työkaluilta tilanteen kartoitukseen ja terapian vaikutuksen seuraamiseen. Prosenttiluvusta voisi saada sovellettua tosiaan hyvän Gas-tavoitteenkin, kuten tuolla aiemmin mainittiin.
Itse olen käyttänyt vain fonologiatestiä. Ymmärrettävyys kontekstissa ja prosenttiluku täytyy testata jonkun asiakkaan kanssa!
Minullekin vain Fonologiatesti oli entuudestaan tuttu, mutta kohdat 2 ja 3 ovat molemmat kyllä nerokkaita lisiä arviointiin. Tosi usein mielestäni hyvinkin epäselvän puhujan lähiympäristöt kertovat kyllä ymmärtävänsä lasta, mutta olisi hyvä saada tarkempi kuva siitä, minkä verran he oikeastaan ymmärtävät. GAS-tavoitekin tähän liittyen olisi hyvin relevantti.
Tuo prosenttiluku on kätevä väline, mutta kuten täällä joku mainitsi, täytyy olla tarkkana keneltä arviota pyytää. Lähiympäristö on päiväkodissakin usein niin tottunut lapsen puheeseen, että he kyllä ymmärtävät kun lapsi “haala ittu” (haluaa istua). Ulkopuolinen ei ymmärtäisi luultavasti sanaakaan. Käytän fonologiatestiä silloin tällöin kuntoutusjakson alussa, jos arvioivan puheterapeutin käynnistä on ehtinyt kulua paljon aikaa.
Ymmärrettävyys kontekstissa ja prosenttiluvun laskeminen uusia juttuja ja tulee kokeiluun, vaikka tuota ymmärrettävyyttä tulee aina vapaamuotoisesti kyseltyäkin.
Fonologiatesti on tuttu vaikka sitäkin pitäisi enemmän hyödyntää. Muut lähtevät kokeiluun.
Prosenttiluvun laskeminen kuulostaa toimivalta ja helpolta tavalta, joka ei ollut itselleni ennestään tuttu. Täytyy kokeilla GAS-tavoitteiden asettamisen tueksi.
Prosenttiluvun laskeminen tulee kyllä heti käyttöön! Miten oiva tapa myös seurata edistymistä ja arjessa ymmärretyksi tulemista.
Fonologiatestiä on tullut käytettyä paljon, mutta menetelmät olivatkin vieraita, mutta otan ehdottomasti käyttöön.
Fonologiatestiä tulee käytettyä paljon, muita en ole käyttänyt. Prosenttiluvun laskeminen oli minulle uusi juttu, vaikuttaa helpolta ja konkreettiselta keinolta! Jos sitä käyttää GAS-tavoitteena, on hyvä miettiä, kuka arvioi. Jos esim. tavoitteena on, että isovanhemmat ymmärtävät lasta paremmin, arvioinnissakin on hyvä käyttää isovanhempaa. Ihan lähimmät ihmisethän (vanhemmat ja sisarukset) usein ymmärtävät lasta, vaikka puhe vieraammalle olisi täysin epäselvää, joten tuloksetkin vaihtelevat varmasti riippuen siitä, kuka lapsen lauseita/sanoja kuuntelee.
Muut testit ja menetelmät ovat tuttuja, mutta tuohon puheen ymmärrettävyyden prosenttiosuuden laskentaan en ollut ennen perehtynyt. Olipa hyvän oloinen menetelmä, otan käyttöön!
Olen kokenut arvioinnin kuntoutustyön ohessa hankalaksi, mikä vaikeuttaa esim GAS-tavoitteiden tarkkaa määrittelyä. Prosenttiluku voisi olla tähän hyvä ratkaisu.
Tuo puheen ymmärrettävyyttä mittaavan prosenttiluvun laskeminen vaikuttaa todella hyvältä! Sitä tulen varmasti testaamaan työssäni. Pitkän puheterapiajakson aikana helposti sokeutuu siihen, kuinka ymmärrettävää lapsen puhe todella on. Erityisesti GAS-tavoitteita ajatellen tuollaisesta tarkasta mittarista olisi hyötyä.
Fonologiatestiä ja Ymmärrettävyys kontekstissa-arviota käyttänyt säännöllisesti. Prosenttiluku menee tulevaisuudessa testiin!