Tutkimusartikkeli: Onko orakojeesta hyötyä?

Sain erittäin mielenkiintoisen kysymyksen lukijalta: ” Onko orakojeista oikeasti hyötyä?” Mikä on orakoje?   Oraalimotorinen aktivaattori (ORA-kojeita) eli suunsisäisiä kielen liikkeitä aktivoiva on suuhun laitettava yleensä puheterapeutin suunnittelema, hammaslääkärin yksilöllisesti tekemä laite, joka laitetaan kiinni ylähammasvalliin vähän niinkuin hammasraudat. ORA-kojeen kuitenkin saa irti, eikä se ole pysyvä laite vaan sitä pidetään suussa esimerkiksi puheterapiaharjoittelun aikana. […]

Read more
Hirvittääkö GAS-tavoitteiden vääntäminen?

Hätääntynyt kollega otti yhteyttä minuun liittyen Kelan uuteen palvelukuvaukseen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista. Hän oli käynyt jo kaksi koulutusta liittyeen GAS-tavoitteisiin, mutta nyt kun ne palvelukuvauksessa tulivat pakolliseksi, niiden käyttöönotto hirvitti. Kelan uudet sopimukset ovat todella tiukat ja niihin liittyy monenlaista uhkasakkoa. Me terapeutit toki haluamme toteuttaa palvelukuvausta niin kuin se on kirjoitettu. En ihmettele […]

Read more
3 virheellistä liikettä, joita epäselvä puhuja tekee leuallaan ( ja mitä tehdä niille!)

Havainnointikoulutuksessa minulle tuotiin eteen mielenkiintoinen keissi. Hän oli noin kymmenvuotias lapsi, jonka puhe oli sokeltavaa, epäselvää ja rytmitöntä. Kuntouttava puheterapeutti koki olevansa hyvin hukassa siitä, mitä tälle lapselle pitäisi tehdä. Havainnoin heti yhden asian. Lapsi piti leukaa täysin liikkumattomana, suupieliä vähän hymyssä puhuessaan. Selvitä ensin mikä on pielessä… Leuan oikea perusliike pitäisi olla ylös-alas suoraan […]

Read more
Mielenkiintoinen tutkimus: Voiko ensin oppia tuottamaan oikean äänteen, ennen kuin oppii kuulemaan sen?

Aasialaisia kieliä (Japani, Kiina ja Korea) puhuvat ihmiset usein eivät kuule /l/ ja /r/ äänteen eroja, ja siksi käyttävät /l/ äännettä /r/ äänteen tilalta. Tämä aiheuttaa paljon kommunikaatiopulmia. Yleensä tutkimusasetelmat lähtevät siitä, että ihmisen täytyy kuulla eri äänteiden ero, ennen kuin heille voi opettaa uuden ääntymätavan. Usea tutkimus on kuitenkin havainnut, että Japania, Koreaa tai Kiinaa […]

Read more
Lukijan kysymys: Milloin leuan hallinnan harjoittelu riittää?

Sain seikkaperäisen lukijakysymyksen: Asiakkaani (5 v poika) kanssa harjoittelimme aiemmin tuubeilla, silloin hänellä tuli herkästi leuan sivuliikettä jo keltaisesta tuubista lähtien (punaisella ei), joten harjoittelimme bilateraalisesti. Tuubiharjoittelu ei kerta kaikkiaan enää sitten häntä motivoinut ja hän sai myös orakojeen, josta oli paljon hyötyä. Jätimme tuubit tauolle ja olemme treenanneet kielen liikkeitä ja kielen/leuan eriyttämistä, ja […]

Read more
Luento: Satakieliseminaari – Näin syntyy hedelmällinen yhteistyö perheen ja terapeutin välillä

Minua pyydettin pitämään Satakieliseminaarin miniwebinaariin tunnin puheenvuoro aiheesta “Näin syntyy hedelmällinen yhteistyö vanhemman ja terapeutin välillä”. Lupasin tarjoilla slidet tänne blogiin, joten olkaapas hyvät. Muistathan, että Tavoitteenasettelun ABC kurssille on nyt ennakkoilmoittautuminen auki, ja saat kurssimaksusta -10% jos ilmoittaudut ennen 31.12.2018 ALOITA TÄSTÄ ILMOITTAUTUMINEN KURSSILLE

Read more
Lukijan kysymys: Miten saadaan leuka pysymään paikallaan?

Sain lukijalta kysymyksen: “Miten minun kannattaa tukea leuan asentoa, jos alaleuka liikkuu eteen lapsen opittua tuottamaan s-äänteen isi-sanassa?” Kiitos tästä kysymyksestä! Mielestäni on erittäin mielenkiintoista tarkastella erilaisia puheliikkeitä ja miettiä että miksi ihmeessä mikäkin liike tapahtuu. Voisiko leuan sivuttais- ja eteenpäin työntyvät liikkeet johtua vokaalien tuottamisen pulmista? Olen viime aikoina erilaisten epäselvien puhujien puhetta tarkastellessa […]

Read more
Upea toimintamalli: Hyvinkään pute-kioski

Facebookin uutisvirrasta löytyi aivan mahtava – ketterä – puheterapiakokeilu. “Hyvinkään avoimen varhaiskasvatuksen kohtaamispaikassa Pikku-Veturissa kokeiltiin kevään 2018 ajan matalan kynnyksen puheterapeutin konsultaatiovastaanottoa (Pute-kioski).” Tässä puheterapeutti kiskassa ajatuksena on se, että puheterapeutti menee sinne missä lapsiperheet jo ovat. Ajanvarausta ei tarvita ja perhe voi tuoda huolensa matalalla kynnyksellä puheterapeutille. Kioskin aukioloaikoina puheterapeutti pystyy nopeasti havainnoimaan ja arvioimaan lapsia. […]

Read more
Terapiavihkon tarina

Muistatko lukijan kysymyksen siitä, miten motivoidaan perhe mukaan terapiaan. Voit lukea jutun tästä Ehdotin jutun lopussa terapiavihkoa, johon kirjataan tarkemmat terapiatavoitteet, sekä seurataan koko ajan miten terapia kehittyy. Omassa viikkokirjeessäni muistaakseni vielä vähän kritisoin Kelan ehdottamaa terapiavihkomallia. Itse en ollut löytänyt tapaa käyttää Kelan ehdottamaa terapiavihkoa, ja tämä oma vihkoni tuntui sitten vihdoin sellaiselta, että […]

Read more