Äännekoulussa olemme tehneet puheterapeuttisia arviointeja etänä jo pitkään. Arviointi varmasti kuitenkin mietityttää montaa puheterapeuttia. Miten asiakkaan olemusta ja toimintaa voi arvioida, jos voi nähdä asiakkaasta vain kasvot? Miten testeistä saa luotettavan kuvan, jos toisessa päässä vanhempi voi ohjailla lapsen toimintaa? Miten testiä voi käyttää, jos siinä pitäisi toimia myös esineiden kanssa (esim. Lumiukko tai Reynell)? Voiko testien kuvia skannata ja jakaa sen ruudun välityksellä? Miten täytyy toimia, jos näin ei voi tehdä? Miten testisuoja varmistetaan?

Mitä Valvira sanoo etänä toteutettavista arvioinneista?

Valvira ohjaa terveyspalvelujen toimintaa. Valvira toteaa että etäpalvelut ovat vastaavia palveluja kuin lähipalvelut terveydenhuollossa. Valvira rajaa ohjeessa kaksi tilannetta ulos, jolloin etänä ei voi toimia:

“Etäpalvelun ei voida katsoa soveltuvan, jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää potilaan fyysistä tutkimista tai hoitotilanteeseen, jossa arvioitavaksi tulee ja voi tapahtua potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen.”

Valvira rajaa siis tutkimukset ulos, jossa potilasta täytyisi tutkia fyysisesti.

Näin on harvoin puheterapeuttisessa tutkimuksessa. Valviran osalta arviointia ja testaamista saa siis tehdä etänä puheterapiassa.

Mitä testituottajat sanovat etäyhteydellä testaamisesta?

Psykologien käyttämissä testeissä on usein testisuoja. Se tarkoittaa sitä, ettei testiä voi tehdä niin, että ylimääräisiä ihmisiä on paikalla. Puheterapeuttien testistöissä ei näin ole.

Olemme käyneet testituottajien (NMI, Laco ja Psykologien kustannus) kanssa keskustelun etäyhteydellä tehtävistä testeistä. Heidän mukaansa muuta rajoituksia ei ole kunhan testien immateriaalioikeuksista täytyy huolehtia. Testituottajat itseasiassa toivovat että lasten testaaminen jatkuu epidemian aikana. NMI täydensi tätä lausuntoaan 28.4. niin, että fonologiatestin käyttö edellyttää harkintaa ja testituloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina.

Lue lisää: Tiedote: Äännekoulu perustaa etäpuheterapia-arviointinsa Valviran ohjeisiin sekä vankkaan kliiniseen kokemukseen

Eroaako etänä testaaminen lähitestaamisesta?

Puheterapiatestien standardit on luotu usein niin, että lasta on testattu yksin. Useimmiten vastaanotolla vanhempi on kuitenkin mukana testaustilanteessa, joten vastaanotollakaan testiä ei yleensä tehdä juuri niin kuin standardoinnissa on tehty. Etäyhteydessä lähi-ihminen on mukana melkein aina.

Samoin kuin vastaanotolla, ennen testaamista on hyvä käydä perheen kanssa läpi, miten testaamista tehdään. Kannattaa painottaa, ettei testaamisen yhteydessä ole soveliasta auttaa lasta tai kommentoida lapsen valintoja tekeekö lapsi oikein tai väärin.

Lisäksi sovimme samoin kuin vastaanotolla, ettei asiakas voi ottaa mukaansa testistä kuvia tai kopiota.

Tämä on ollut yleensä riittävä ohjeistus jotta ollaan saatu testattua ilman että perhe puuttuu lapsen tekemiseen.

 

Miten asiakkaan kuittaus voidaan varmistaa?

Olemme kokeneet että etänä puheen ymmärtämisen arviointi on haastavampaa kuin puheen tuottamisen arviointi. Reynellin esineosiota ei voi tehdä etänä, joten se tippuu käytännössä pois testipatteristosta. Ymmärtämisen arvioinnissa toki Pirjo Korpilahden Lausetestiä voi käyttää etäyhteydellä, mutta täytyy miettiä miten lapsi kuittaa oman valintansa sinulle.

Yksi ratkaisu on se että perhe liittyy kahdella laitteella kokoukseen (esim. tietokoneella ja kännykällä). Kännykällä kuvataan lasta ja kuvaruutua. Kun lapsi tekee valintoja, puheterapeutti voi nähdä heti suoraan mitä lapsi tekee.

Jos perhe ei pysty tähän, täytyy tehdä niin että perheen kanssa sovitaan miten vanhempi kuittaa lapsen valinnan.

Puheentuoton sekä kerronnan tehtävissä tätä ongelmaa ei tule koska lapsi sanoo sanoja. Joskus voi olla vaikea kuulla miten lapsi tarkalleen tuottaa tietyt äänteet mikäli kuva tai ääni tulee viiveellä heikon internetyhteyden vuoksi. Hyvässä internetyhteydessä ei tätä ongelmaa yleensä synny. Silloin tilanteen voi ratkaista niin, että pyytää perhettä vielä kertaalleen kuvaamaan lapsen sanomassa sanoja ja lähettämään videotallenteen sinulle katsottavaksi. Tässä kuitenkin täytyy huomioida että jos saat lapsesta videota, niistä tulee potilasasiakirjoja jotka täytyy tallentaa.

Etäyhteydellä arvioinnissa käytämme lisäksi usein pieniä tehtäviä ja pelejä vahvistamaan testauksessa tehtyjä havaintoja. Esimerkiksi Papunetissa “mikä ei kuulu joukkoon” tyyppinen tehtävä on ollut itselläni käytössä. Olemme myös kehittäneet omaa pdf-materiaalistoa ja protokollaa erityisesti puheen ymmärtämisen kartoittamiseen. Tätä voi hankkia meiltä ja se sisältyy puheen ymmärtämisen kuntoutuksen pelimoduuliimme. Se ei toki ole standardoitu testi, mutta perustuu omaan kliiniseen kokemukseemme arvioinnista.

Tutkimuksissa on käytetty etänä testejä, joita käytetään myös Suomessa

Useassa etäkuntouttamista koskevassa tutkimuksessa näkyy, että kuntoutuksen tuloksia on arvioitu standardoiduin testein (esim. käyttäen Bostonin nimeämistestiä).

Lisäksi löysin sivuston, jossa on selvitetty yhden englanninkielisen testituottajan puolesta miten heidän testejään voi käyttää etänä. Näissä linkeissä näkee hyviä vinkkejä siihen, miten testaustilanteessa kannattaa varmistaa jotta testitulos on mahdollisimman oikeellinen. Oheisessa materiaalissa sivulla 19 on linkit näihin testeihin: https://chatwithus.org/wp-content/uploads/2019/12/Best-Practices-in-Teletherapy-.pdf

Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa lasten puheenkehitystä arvioitiin suoralla videoyhteydellä sekä niin että lapsesta oli tehty videoita ja ne oli lähetetty testaajille. Tutkimuksessa arvioitiin yksittäisten sanojen artikulointia, ymmärrettävyyttä keskustelussa, suun alueen struktuureja ja toimintaa. Testi tehtiin sekä etänä ja kasvokkain eri testaajien toimista. Testaajien väliset tulokset olivat luotettavia:  https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1258/135763306779380048

Asiakkaan lähiympäristön kattava haastattelu korostuu etänä arvioidessa

Koska etänä arvioidessa usein saa vähemmän tietoa asiakkaan luonnollisesta käyttäytymisestä, on tärkeää että perhe ja lähiympäristö haastatellaan kattavasti. Ennen etäyhteyden ottamista ja itse testaamis/arviointitilannetta pyydämme usein asiakkaan täyttämään verkossa olevan kehittämämme kattavan kyselylomakkeen (kyselylomake on tehty 2, 3, 4, 5 ja 6 vuotiaille), jolla olemme pyrkineet säästämään puheterapeutin työaikaa. Tämän jälkeen soitamme perheelle ja käymme läpi kysymykset. Yhteys otetaan myös mahdollisesti asiakkaan päiväkotiin tai kouluun ja keskustelemme hänen toiminnastaan ja lähi-ihmisten huolista lapsen suhteen.

Miten asiakkaan olemusta ja toimintaa voi arvioida, jos ei voi fyysisesti nähdä häntä?

Asiakkaan spontaanitoiminta on itselleni tärkeää arviointihetkessä. Kun asiakas tulee tilaan, kiinnitän heti huomiota siihen mitä hän tekee, sanoo ja miten toimii. Seuraan miten hän pystyy reagoimaan minun ohjeisiinsa. Asiakkaan spontaani “puuhailu” kertoo minulle paljon hänestä.

Tätä samaa ei näe etäarvioinneissa. Ratkaisuna olemme pyytänyt perheitä videoimaan asiakkaan toimintaa ja joko lähettämään videon meille tai näyttämään sen kameralle kun olemme etäyhteydessä. Pyydämme videoita esimerkiksi spontaanista leikkihetkestä, kirjan lukemistilanteesta ja spontaanipuheesta. Syömisestä on hyvä saada myös videoita.

Testaaminen onnistuu etänä yleensä hyvin ja myös esimerkiksi Kela on suositellut puheterapian aloittamista tai jatkumista etänä tehtyjen arviointien pohjalta.

Suomessa on isoja alueita joissa puheterapeutteja ei ole. On tärkeää että etäyhteydellä voidaan testata myös standardoiduin testein niitä lapsia, joiden lähiseudulla ei voi päästä kasvokkaiseen terapia-arviointiin.

Äännekoulussa käytämme myös tulevaisuudessa standardoituja testejä niiltä osin kuin ne sopivat etänä toteutettavaksi. Samalla seuraamme niin kansainvälistä kuin suomalaista tutkimusta etätestauksen kehittämisessä sekä meitä valvovan viranomaisen eli Valviran ohjeita.

Äännekoulun etäpuheterapiamateriaaleihin voi tutustua täältä: https://www.aannekoulu.fi/blogi/palvelut/aannekoulun-etapuheterapia-paketit/

Lisäksi jos kiinnostuit arviointilomakkesitamme, voit tiedustella niitä suoraan asiakapalvelustamme.

One thought to “Puheterapeuttinen arviointi etänä: tutkimuksia, hyviä käytäntöjä ja vinkkejä”

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *