Miten puheterapiassa käytetyt kamat puhdistetaan?

Puhemotoriikan perusteet verkkokurssilla oli seuraavanlainen pohdinta (kurssilla on siis mahdollista kommentoida ja keskustella video-oppituntien alapuolella, jossa onkin monenlaista kivaa ajatusta siitä miten kurssilaiset tekevät puhemotorista kuntoutusta):

“Muuten olen sitä mieltä, että hygieniasta puhutaan aivan liian vähän (lue: ei ollenkaan), kun keskustellaan suunsisäisten apuvälineiden käytöstä. Suoraan sanoen mietin hyvin hyvin hyvin tarkkaan, milloin, missä tilanteessa ja kenen kanssa voisin käyttää OPT-välineitä. Bite Blokkien käytöstä päiväkotiympäristöissä olen luopunut. Puhdistusmahdollisuudet eivät ole riittävät. Olen kysynyt ohjetta erikoissairaanhoidosta, mutta mitään selkeätä ei ole tullut.”

Lopussa oli pyyntö siitä, että voisinko käsitellä tätä aihetta blogissani.

Tämä aihe on todella tärkeä juuri nyt koronan aikana. Tällä hetkellä on todella oleellista että jokaisella lapsella olisi omat välineet.

Pieni tarina tähän. Olimme OPT 3 koulutuksessa jenkeissä. Istuimme katselemassa pienen yksisuuntaisen ikkunan läpi miten jenkkikollegamme tekivät OPT terapiaa. Terapiahuoneessa oli kokolattiamatto ja yhdessä nurkassa oli koiran peti ja koira siinä.

Vastaanotolle tuli pieni, erittäin infektioherkkä lapsi. Tuijotimme herkeämättä sitä, missä kaikkialla välineet kävivät: ne olivat välillä lattialla, välillä hanskattomissa käsissä. Terapeutin assistentti oli flunssassa. Hän aivasti hanskattomiin käsiinsä ja sen jälkeen haki uuden torven kaapista, tarttui suuosaan kädellä johon oli juuri aivastanut. Siinä vaiheessa oli pakko laittaa silmät kiinni.

(kuva: cdn.shopify.com)

Astiankonepesua kestävät tuotteet jotka eivät ole onttoja

OPT kamat menevät lapsen suuhun. Ne ovat meidän käsissämme ja niitä säilytetään aina milloin missäkin. Mutta millaiset hygieniaohjeet niihin pätevät.

Ollessani töissä Terapeijassa ft Eija Helminen oli kysynyt ohjeet HUSin sairaalahygieniasta vastaavalta työntekijältä. Ohje meni jokseensakin näin: “Pestään kuten ruokailuvälineet”. Tämä ohje tulee ajatuksesta että ne menevät suuhun, mutta niillä ei tehdä esim. leikkausviiltoja ja ne eivät ole avohaavojen kanssa tekemisessä.

En käytä koskaan OPT tarvikkeita, jos lapsella on suussa haava tai esim. afta.

Itse olen siis nakannut käytetyt kamat (esim. biteblockit) astianpesukoneeseen, ilmakuivannut ne talouspaperin päällä ja sitä kautta puhtaisiin muovipusseihin.

Lue lisää: Milloin Oral Placement -terapiasta on hyötyä epäselvässä puheessa?

Ontot, helposti sulavat tuotteet puhdistuvat mikrosteriloijalla

Astianpesukoneessa pesu on hyvä välineille joita voi laittaa pesukoneeseen, mutta ongelmaksi muodostuvat ns. ontot välineet kuten chewytubet, torvet ja pillit. Onttojen välineiden sisäosat eivät puhdistu ja muoviset pillit ja torvet sulavat astianpesukoneessa.

Suomen infektiotorjuntayhdistyksen luentopäivillä Paul Michel 2015 on suositellut onteloiden välineiden sterilisointiin höyryä.

Sainkin eräältä kollegalta hyvän vinkin tähän steriloinniin, nimittäin mikrosteriloijan:

Entisessä työpaikassani hankimme toimipisteisiimme materiaalien puhdistamista varten Philips Aventin mikrosteriloijat, joita käytetään siis tuttien ja tuttipullojen puhdistamiseen höyryllä. Toimimme niin, että ensin huuhtelimme ja pesimme esim. bite blocksit fairylla ja sen jälkeen laitoimme vielä mikrosteriloijaan.

Mikrosteriloijahan toimii periaatteella, että astian pohjalle laitetaan vettä, sitten ritilän päälle steriloitavat välineet, kansi päälle ja mikroon, jolloin syntyy juurikin tuota höyryä. Tämä oli hiukan kuin kompromissiratkaisu sille, että välinehuoltoon laittaminen olisi vienyt niin paljon aikaa ja sisältänyt riskin välineiden sulamisesta. Steriloinnin jälkeen laitoin välineet puhtaaseen minigrip-pussiin.

Aventilla on myös sellainen hienompi malli, jossa laitetaan johto seinään ja painetaan napista – itse käytin sellaista kuopuksen vauva-aikana, kun en pystynyt häntä imettämään ja hän oli pulloruokinnalla. “

Liuottaminen toimii myös

Pam Marshalla kirjassaan  Oral-Motor Techniques in Articulation and Phonological Therapy  ohjeistaa siis näin:

“Soak the tools in a solution comprised of one-part household bleach and 10-parts water. Soak for 10 minutes. (Pharmacists have told me that 2-3 minutes in the bleach solution is adequate.)”

Eli välineitä liuotetaan vedessä n. 10 minuuttia. Tässä ohjeessa oli käsketty käyttää valkaisuainetta, mutta tässä artikkelissa korjataan väite valkaisuaineesta ja ohjattu käyttämään vain saippuaa. Yhtenä vaihtoehtona välineiden huoltoon voisi olla käyttää hammasproteesien puhdistamiseen tarkoitettua poretablettia.

Virusmäärät vähenevät myös ns. lepuuttamalla välineitä. N. 2-4 viikon lepuutus riittää (ks. Oulun kaupungin hygieniaohje päiväkodeille). Suuhun menevät aparaatit täytyisi kuitenkin pestä jotenkin päivittäin (ks. Rauman kaupunki: hyvinvoiva lapsi)

Välineet joita ei vain voi puhdistaa

Esimerkiksi toothette tikuista olen luopunut nyt kokonaan, koska niitä on ihan mahdoton puhdistaa ja niiden hankkiminen on todella kallista. Toothette menee suoraan roskiin yhden käyttökerran aikana.

Välineet päiväkodissa tai kouluissa

Päiväkodeissa kulkiessani olen toiminut näin:

• Kaikille asiakkaille mahdollisimman omat kamat. Ne tulevat puhdistettuina päiväkotiin ja lähtevät päiväkotipäivän jälkeen kotiin taas puhdistettavaksi. Olen painottanut että jokaisen terapiakerran jälkeen ne on puhdistettava.
• Minun välineeni siinä vaiheessa kun kokeillaan sopiiko väline asiakkaalle. Tuon ne mukanani puhdistettuna puhtaassa muovipussissa. Mukana toinen muovipussi, johon laitan likaiset välineet. Toimistolla huolellinen pesu.

Millaisia hygieniatapoja teillä on? Oletko saanut tarkempaa ohjeistusta esim. erikoissairaanhoidosta? Kuulisin mielelläni?

Tässä muutamia vinkkejä vielä, joita keräsin kollegoilta: