Tutkimustieto kertoo, että nonverbaalit menetelmät eivät hyödytä epäselvän puheen kuntouttamisessa.
Silti suurin osa suomalaisista puheterapeuteista on kouluttautunut Oral Placement Therapy -menetelmään, joka on nonverbaali kuntoutusmuoto. Oliko OPT-koulutus pelkkä puhallus? Sopiiko se kuitenkin jollekulle?
Mitä OPT oikein on?
Ennenkuin hylkäämme OPT-terapian kokonaan, mietitään tarkkaan mitä varten se on kehitetty. OPT:n kehittäjä Sarah Rosenfeld-Johnson toteaa, että OPT on taktiilis-proprioseptiivinen menetelmä, joka täydentää perinteistä puheterapiaa. Perinteinen puheterapia perustuu auditiivisiin ja visuaalisiin vihjeisiin. Puhe on taktiilis-proprioseptiivista toimintaa.
Rosenfeld-Johnson toteaa, että OPT:tä käytetään parantamaan:
- tietoisuutta artikulaattoreista (leuka, huulet, kieli)
- havainnointia artikulaatiopaikoista (artikulaattoreiden eriytyminen, suhde toisiinsa ja liikesuunnat)
- puheen stabiliteettia
- lihasmuistia
OPT antaa siis asiakkaalle välineistönsä takia voimakasta taktiilista palautetta kasvoista.
Kenelle OPT siis sopii – kriittisesti ajateltuna?
Koska äskeinen teksti oli suora mainospuhe kehittäjän verkkosivuilta tarkastellaan asiaa kriittisesti kokemuksellisista lähtökodista. Olen suorittanut OPT4 -tason terapeutin pätevyyden vuonna 2014 ja sen jälkeen käyttänyt sitä omassa terapiassani vaihtelevalla menestyksellä.
Tässä siis mielestäni neljä tärkeintä ryhmää, joille OPT-terapia sopii:
OPT sopii asiakkaille, joilla on oraalista dyspraksiaa
OPT sopii asiakkaille, joilla on vaikeuksia hahmottaa missä mikäkin osa kasvoista sijaitsee. Asiakkaan on esimerkiksi vaikea työntää huuliota eteenpäin tahdonalaisesti ilman että pää, leuka ja kieli seuraavat perässä. Silloin lapselle on todella vaikea opetella esimerkiksi pyöreitä vokaaleita. Puhe jää epäselväksi ja puuromaiseksi, jos huulio ei toimi.
OPT:n välineistöstä esimerkiksi torvet auttavat asiakasta löytämään asennon jossa suu on auki ja huulet työntyneenä eteenpäin
OPT sopii asiakkaille, joilla on voimakas leuan hallinnan pulma
Opt sopii todella hyvin silloin, kun asiakkaan leukaa ei saa vakautettua käsipelillä millään tavalla. Kaikkia asiakkaita ei vain tukiote auta.
OPT:n välineistön avulla voidaan suu osittain “pakottaa” auki, kun huulio työntyy eteenpäin tai kieli nousee ylös. Asiakas saa todella voimakkaan avun välineistöstä, ja suuta ei tarvi pakottaa.
OPT sopii asiakkaille, joilla on rakenteellisia pulmia tai hypotoniaa
OPT terapiasta on ollut valtava apu asiakkailleni, joilla on rakenteellisia pulmia ja hypotoniaa. Näitä asiakkaitani ovat olleet lapset joilla on jokin syndrooma: Down, Möbius tai muu kasvojen rakenteisiin vaikuttava kromosomipoikkeavuus.
Myös asiakkaat, joilla on halkio ovat hyötyneet OPT-menetelmästä
OPT sopii usein alkukuntoutukseen, mutta siitä kannattaa siirtyä mahdollisimman pian puheeseen
OPT ei sovi asiakkaille, joille riittää kevyempi ohjaus. Allekirjoitan Sarah Rosenfeld-Johnsonin lauseen: OPT täydentää muuta puheterapiaa.
Pyrin itse siirtymään mahdollisimman pian OPT-välineistöstä PROMPT-terapiaan tai Tuula Savinainen-Makkosen Apusana-menetelmään.
OPT sopii asiakkaille, joiden puheterapeutti on kouluttautunut menetelmään ja opetellut käyttämään sitä systemaattisesti ja osaa tarkastella sitä kriittisesti
Oma tahtoni kouluttautua OPT-menetelmään johtui siitä, että koin etten osaa käyttää sitä. Olin käynyt 1-2 tason koulutukset ja käytin menetelmää miten sattui. Sitä sun tätä pilliä, tuota ja tätä torvea.
Tason 3-4 koulutusten aikana opettelin OPT hierarkiat ulkoa. Opettelin todella katsomaan milloin asiakas on valmis käyttämään seuraavaa välinettä. Harjoittelin opettajan johdolla tarkastelemaan vartaloa ja kasvoja. Milloin asiakkaan kasvoissa tulee väärä liikemalli? Milloin lapsi fiksaa esimerkiksi huuliolla?
Opin myös samalla, että kaikki “vehkeet” eivät hyödytä kaikkia lapsia. Esimerkiksi en käytän chewy tubeja enää lapsille, joilla leuka liikkuu sivuttain. En ole nähnyt yhdelläkään lapsella apua. Paremmin auttaa se, kun harjoitellaan sanomaan helppoja sanoja, kuten “mamma” ja “pappa” niin että leuka liikkuu suoraan ylös-alas.
Miten arvioin sopiiko OPT jollekulle asiakkaalle, jos olen epävarma ja kurssin käymisestä on jo aikaa?
Minulla käy melkein viikottain ammatillisessa työnohjauksessa kollegoita, jotka tulevat vastaanotolleni joko “elävä” tai videoitu asiakas mukanaan. Näitä tapaamisia on kiitelty juuri siksi, että olemme voineet rauhassa tarkastella asiakkaita ja seurata asiakkaan reaktioita erilaisiin OPT-välineisiin. Toinen silmäpari auttaa havainnoimaan tarkemmin mikä auttaa asiakasta ja mikä ei.
Näiden tapaamisten tarkoituksena minulla on ollut auttaa kollegoitani havainnoimaan tarkemmin auttaako OPT-menetelmä asiakasta. Usein joudumme peruuttamaan torvihierarkiassa ihan alkuun. Usein myös siirrymme OPT:stä pois, asiakas hyötyy nyt jostain muusta paremmin.
Tänä syksynä järjestän asiakastyöhön suuntaavaa opintopiirin, jossa tarkastelun alla ovat epäselvät puhujat. Ryhmä kokoontuu 4 kertaa syksyn aikana. Lue tästä lisää opintopiiristä ja aloita omien puhemotoriikka-taitojesi hiominen nyt.
Ovatko sinun asiakkaasi hyötyneet OPT:stä? Entä onko kritisoitavaa? Jätä kommentti niin keskustellaan!
Lisäluettavaa ja pohdittavaa:
https://www.speechpathology.com/articles/updating-evidence-against-nsome-for-1665
https://talktools.com/blogs/from-the-experts/opt-vs-nsome-understanding-the-debate
3 kommenttia artikkeliin ”Milloin Oral Placement -terapiasta on hyötyä epäselvässä puheessa?”