Eräänä pimenevänä iltana istuin asiakasperheeni tunnelmallisen pöydän ääressä juttelemassa isän ja äidin kanssa terapian tavoitteista.

Yhtäkkiä tämä käytännössä puhumaton asiakkaani juoksi isän luokse ja ryhtyi hyräilemään kauniilla mmm-muminalla täydellistä “Faaraon kissa” – melodiaa ja vetämään isää kohti perheen kirjahyllyä. Minä seurasin hämmästyneenä vieressä.

Isä totesi: “Haluatko, että laitan sulle Faaraon kissan soimaan” ja lähti laittamaan musiikkia päälle.

Olin silloin juuri tullut ensimmäiseltä PROMPT-kurssiltani, ja lamppu syttyi tämän puheterapeutin päässä: tämä lapsi ei osaa liikuttaa leukaansa ylös alas. Siksi ääntely on muminaa ja vokaaleita ei voi edes syntyä!

Aloitimme terapian käyttäen PROMPT-menetelmän laajoja otteita (parameter PROMPTs) ja opetimme lapselle pian sanat “anna”, “paa” ja “naama”. 1,5 vuoden kuntoutuksen jälkeen tämä lapsi puhuu 3-4 sanaisia lauseita. Puhe toki on edelleen epäselvää, mutta hänestä tulee puhuva lapsi. Hän viittoo nyt vain enää ne sanat, joita ei saa sanotuksi.

Aluksi siis leuka liikkeelle!

Kuten ehkä tiedätkin, PROMPT menetelmässä puhetta katsotaan liikesuunta-ajattelun kannalta.

Leuan ylös-alas liike PROMPT kielellä on vertikaalinen liike. Tämä liikemalli helpoin opettaa lapselle, sillä aikuinen voi ihan konkreettisesti käsin ohjata leukaa liikkumaan ylös alas. 

Vertikaalisessa liikesuunnassa ovat suomenkielen äänteet m, p, v, ä, a, e, h, t ja n. Näissä huulet pysyvät rentona neutraalissa asennossa eivät liiku juurikaan (e-äänteessä hieman, mutta kyseessä on huulien kulman pieni aktivaatio, ei vetäytyminen taaksepäin).

Ja jos mietit mitkä sanat ovat yleisimpiä lapsen ensimmäisiä sanoja: useassa kielessä äidin ja isän nimet ovat mamma ja pappa tai mama ja papa. Näissä sanoissa ei tarvita muuta kuin se, että lapsi todella vie leukaa ylös alas. Suomessakin pikkulapset usein sanovat “ättä” tarkoittaessaan äitiä. Meillä sana “anna” toimii samalla periaatteella. Se voidaan tuottaa liikuttamalla leukaa alhaalta ylös ja takaisin alas.

Mutta mitä sanoja voidaan muodostaa, jos meillä on käytössä näin rajoitettu määrä äänteitä?

54 sanaa, jotka sopivat puhumattoman lapsen elämään

Kävin syksyllä 2017  PROMPT-menetelmän toisen vaiheen kollegoideni Sanna Tarpilan, Hannele Tanskasen ja Alina Niemisen kanssa. Kurssin aikana kasasimme suomenkieleen sopivia sanoja, jotka on helppo siirtää heti arkeen ja jotka sopivat monenlaisiin leikkitilanteisiin.

Mukana on myös muutama helpotettu sana, sillä esim. sinä ja äiti ovat tärkeitä sanoja, joten niiden kohdalla ihan täydellisestä ääntämismuodosta olemme valmiit joustamaan.

Kehonosat

  • Naama
  • Maha
  • Nenä
  • Napa
  • Pää

Verbit

  • Paa
  • Tee
  • Mee
  • Avaa
  • Tappaa
  • Tapaa

Pronominit

  • Tää
  • Nää
  • Mä/Mää
  • Tä/Tää (Sinä -pronominin esimuoto)
  • Me
  • Te
  • He
  • Ne

Kielto

  • Et

Substantiivit

  • Nanne (Nalle)
  • Tee
  • Hame
  • Pata
  • Mää (Lammas)
  • Ma(u) (Kissa)
  • Ha(u) (Koira)
  • Häät
  • Maa
  • Vene

Kysymys

  • Täh?
  • Häh?

Paikat

  • Eteen
  • Taa

Aika

  • Tänää(n)

Nimet

  • Anna
  • Atte
  • Pate
  • Pete
  • Pappa
  • Mamma
  • Ättä (Äiti)

Adjektiivit

  • Epää (epäreilua, ainakin täällä etelässä lapset käyttävät tätä sanaa 😉 )
  • Paha
  • Nam

Huudahdukset

  • Haa
  • Pam
  • Hehe
  • Haha
  • Hähä
  • Aha

 

Tuleeko sinulle mieleen joku sana? Vinkkaa se tähän alapuolelle!

 

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *