Tämän artikkelin on kirjoittanut yhdessä Äännekoulun puheterapeutit Katja Koski ja Reetta Baldin. Viime viikolla meillä oli ilo saada Suomeen Faceformer välineen kouluttajat Sabine ja Klaus Berndsen. Faceformer on laite, jolla voidaan vahvistaa huuliosulkua, kielen oikeaa lepoasentoa ja oikeaoppista nielaisua. Mitä uutta opimme koulutuksessa? Hyvää mielestämme oli erityisesti se, että koulutuksessa painotettiin sitä, että harjoituksia tehdään […]
Kaikki meistä on varmasti tehnyt sitä. Heilutellut kieltä suupielestä toiseen lapsen kanssa. Ja tehnyt lehmänkelloa tai pellen huulia. Mutta miksi? Ja kuntouttaako se ketään? Pohditaanpa tätä. Tutkimuksen mukaan oraalimotoriset harjoitukset eivät kuntouta koska puheessa tarvitaan äänteestä toiseen siirtymistä, ei yksittäisiä äänteitä Lass & Pannbacker (2008) tekivät kirjallisuuskatsauksen oraalimotorisien harjoituksien käytöstä puheterapiassa ja totesivat että pelkät […]
Sain erittäin mielenkiintoisen kysymyksen lukijalta: ” Onko orakojeista oikeasti hyötyä?” Mikä on orakoje? Oraalimotorinen aktivaattori (ORA-kojeita) eli suunsisäisiä kielen liikkeitä aktivoiva on suuhun laitettava yleensä puheterapeutin suunnittelema, hammaslääkärin yksilöllisesti tekemä laite, joka laitetaan kiinni ylähammasvalliin vähän niinkuin hammasraudat. ORA-kojeen kuitenkin saa irti, eikä se ole pysyvä laite vaan sitä pidetään suussa esimerkiksi puheterapiaharjoittelun aikana. […]
The discovery of mirror neurons in the frontal lobes of monkeys, and their potential relevance to human brain evolution — which I speculate on in this essay — is the single most important “unreported” (or at least, unpublicized) story of the decade. I predict that mirror neurons will do for psychology what DNA did for […]
Havainnointikoulutuksessa minulle tuotiin eteen mielenkiintoinen keissi. Hän oli noin kymmenvuotias lapsi, jonka puhe oli sokeltavaa, epäselvää ja rytmitöntä. Kuntouttava puheterapeutti koki olevansa hyvin hukassa siitä, mitä tälle lapselle pitäisi tehdä. Havainnoin heti yhden asian. Lapsi piti leukaa täysin liikkumattomana, suupieliä vähän hymyssä puhuessaan. Selvitä ensin mikä on pielessä… Leuan oikea perusliike pitäisi olla ylös-alas suoraan […]
Aasialaisia kieliä (Japani, Kiina ja Korea) puhuvat ihmiset usein eivät kuule /l/ ja /r/ äänteen eroja, ja siksi käyttävät /l/ äännettä /r/ äänteen tilalta. Tämä aiheuttaa paljon kommunikaatiopulmia. Yleensä tutkimusasetelmat lähtevät siitä, että ihmisen täytyy kuulla eri äänteiden ero, ennen kuin heille voi opettaa uuden ääntymätavan. Usea tutkimus on kuitenkin havainnut, että Japania, Koreaa tai Kiinaa […]
Sain seikkaperäisen lukijakysymyksen: Asiakkaani (5 v poika) kanssa harjoittelimme aiemmin tuubeilla, silloin hänellä tuli herkästi leuan sivuliikettä jo keltaisesta tuubista lähtien (punaisella ei), joten harjoittelimme bilateraalisesti. Tuubiharjoittelu ei kerta kaikkiaan enää sitten häntä motivoinut ja hän sai myös orakojeen, josta oli paljon hyötyä. Jätimme tuubit tauolle ja olemme treenanneet kielen liikkeitä ja kielen/leuan eriyttämistä, ja […]
Sain lukijalta kysymyksen: “Miten minun kannattaa tukea leuan asentoa, jos alaleuka liikkuu eteen lapsen opittua tuottamaan s-äänteen isi-sanassa?” Kiitos tästä kysymyksestä! Mielestäni on erittäin mielenkiintoista tarkastella erilaisia puheliikkeitä ja miettiä että miksi ihmeessä mikäkin liike tapahtuu. Voisiko leuan sivuttais- ja eteenpäin työntyvät liikkeet johtua vokaalien tuottamisen pulmista? Olen viime aikoina erilaisten epäselvien puhujien puhetta tarkastellessa […]
Tiedätkö mikä on elämän tarkoitus? Se taitaa olla se, että pidämme omat jälkeläisemme elossa. Ja syöminen on tärkein osa tätä eloonjäämistä. Olen saanut työskennellä imetystukiäitinä jo vuodesta 2011 asti. Imetystuki oli itselleni todella tärkeää kummankin lapseni imetystaipaleella. Imetyksen tuki ry täytti tänä vuonna 20 vuotta ja sain kunnian tulla kutsutuksi imetyksen tuen imetystukiäitipäiville puhumaan lapsen […]
Artikkelia täydennetty 19.11.2019 “Vastavalmistuneena minua vaivaa tilanne, jossa lapsi hyötyy puheterapiasta, mutta edistyminen on hidasta häiriön laadusta johtuen, eivätkä vanhemmat huomaa/arvosta sitä, eivätkä siten tue lapsen kehittymistä kotiharjoittelulla. Miten motivoida vanhempia (esim. yhteisöllisen kuntoutuksen näkökulmasta)?” Kotiharjoittelu on ihan ÄLYTTÖMÄN raskasta. Tämä on ihan oikea turkasen totuus. Minulla itsellä on nyt 5 vuotias (täydennysajankohtana 6 vuotias) […]