5 +1 vinkkiä kasvomaskien käyttöön terapiatyössä

Miten lasien huurustuminen estetään maskeja käytettäessä? Onko kangasmaskista hyötyä?

Meillä Äännekoulun puheterapeutit ovat siirtyneet maskien käyttöön lähes jokaisen asiakkaan kanssa.

Mutta mitkä maskit ovat olleet ne parhaat ja toimivat?

Entä mistä on tutkimuksen mukaan oikeasti hyötyä?

Tässä siis TOP 5 vinkkiä kasvomaskien kanssa toimimiseen:

1. Kangasmaskista voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Täytyy myös löytyä omille kasvoille sopiva malli.

Duken yliopiston selvityksen mukaan fleecet, bandanat ja muut venyvät kankaat eivät suodata kunnolla ja partikkelit pääsevät läpi. Fleecemaski voi olla jopa haitallinen, sillä siitä pääsee läpi paljon isoja partikkeleita, jotka hajoavat pienemmäksi mennessään kankaan lävitse. Pienet partikkelit ovat ilmassa pidempään ja pääsevät suojainten läpi helpommin.

Kangasmaskeja on monenlaisia ja olemme Äännekoulussa käytännössä huomanneet, että se joka sopii yhdelle ei sovi toiselle. Osa myös kutistuu pesussa.

Lymedin kangaskasvomaskeista osa meidän Äännekoulun puheterapeuteista piti paljon. Osan mielestä ei ollut hyvä, että ne kiinnitettiin pään taakse, eikä kumilenkeillä korvien taakse.

Ostin kokeiluun MUJI kaupasta (Kampin yläkerrassa) kasvomaskeja. Ne olivat miellyttävät pitää kasvoilla, eivätkä kutistuneet juurikaan pesussa.

Mielenkiintoinen juttu oli muuten myös, että VTT:n tutkimuksen mukaan kertakäyttöiset maskit kestävät n. 10 pesua ja pysyvät edelleen yhtä tehokkaina kuin kangasmaskit. Toki silloin ne eivät ole enää niin tehokkaita kuin ensimmäistä kertaa käyttäessä. ( https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006671752.html)
2. Tutkimuksen mukaan maskien käytöstä on hyötyä koronan torjumisessa – erityisesti yhdistettynä turvaväleihin ja hyvään käsihygieniaan.

Keväällä THL tilasi kasvomaskiselvityksen, jossa todettiin, ettei kasvomaskeista ole mitään merkittävää hyötyä infektioiden torjunnassa. Sen teki emeritaprofessori Marjukka Mäkelä. Tässä selvityksessä katsottiin satunnaistetut tutkimukset. Niissä ihmiset on jaettu arvalla käyttämään maskia tai olemaan ilman maskeja. Sitten näitä kahta ryhmää on vertailtu hengitystieinfektioiden tarttumisen suhteen (lue esim. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kevaalla-maskiselvitysta-tehnyt-emeritaprofessori-avaa-selvityksen-taustoja-ja-kiistaa-vaitteet-poliittisesta-ohjailusta-ammutaan-pianistia-kun-kappale-ei-miellyta/7952952#gs.iurzhi)

Liang et al. (2020) tekemässä meta-analyysissä kuitenkin selkeästi havaittiin että kasvomaskit suojaavat käyttäjäänsä hengitystieinfektioilta (ks. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1477893920302301)

Toisaalta Marjukka Mäkelän mukaan vain FFP2- ja FFP3-merkityt maskit suojaavat käyttäjäänsä. Niitä on käytössä terveydenhuollossa. Työterveyslaitos kuitenkin toteaa että Koronavirusta vastaan FFP-luokan hengityksensuojaimia tarvitaan lähinnä COVID-19-potilaan hoitotiloissa, joissa tehdään aerosoleja muodostavia toimenpiteitä tai muutoin tarvitaan nk. ilmavarotoimia. Liangin tutkimuksesta mielestäni oli vaikea päätellä, millaisia maskeja oli käytetty: oliko osa kuitenkin näitä FFP2- ja FFP3-maskeja.

Marjukka Mäkelän mukaan tavalliset suu-nenäsuojat ovat tehokkaimmillaan yhdistettynä hyvään käsihygieniaan sekä turvaväleihin. Sama havainto tuli Liangin tutkimukseen kootuista tutkimuksista.

3. Maski tulisi vaihtaa useasti.

Maskia voi pitää noin tunnin putkeen, sen jälkeen sen suoja vähenee. Jos maski kastuu, se päästää läpi partikkeleita helposti.


Liity yli 1000 terapeutin joukkoon lukemaan Katjan viikkokirjettä ja saa vinkkejä omaan terapiatyöhösi, tietoa uusista terapia-alan kuulumisista ja paljon muuta kivaa!


4. Roiskevisiiri suodattaa estää isojen pisaroiden pääsemisen kasvoillle, mutta tutkimusta niiden suojaavuudesta ei ole.

Roiskevisiirin tehtävä on suojata nesteroiskeilta. Se suojaa siis kasvojen aluetta isoilta pisaroilta. Työterveyslaitoksen mukaan sen tehokkutta koronavirusta vastaan ei ole tutkittu. Tärkeää on, että sen puhtaudesta pidetään huolta eli se pitäisi desinfioida joka kerta kun se otetaan kasvoilta pois. Visiirin täytyy olla CE-merkitty. (ks. https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus)

5. Rillit huurustuvat helposti – tähän on omat kikkansa.
Lasit huurustuvat, jos ilma pääsee karkaamaan ylöspäin nenän ja poskien kohdalla. Kasvosuoja, joka istuu tiiviisti nenän ja poskien kohdalla ei aiheuta huurustumista niin helposti. Joskus auttaa, jos korvan taakse menevät kuminauhat kiepsauttaa ns. ympäri, jolloin kasvosuoja painautuu nenän ja poskien päälle tiukemmin.

Kuulin eräältä kollegalta, että hän oli ostanut jääkiekkomaalivahdin visiirin huurtumisen estämiseen tarkoitettua spraytä. Tarina ei kerro auttoiko se tilanteeseen 🙂

…ja vielä ekstravinkki
Pitkään kasvosuojainta pitäessä se alkaa tuoksumaan… siis haisemaan karsealta. Sisu-/Mynthon-pastillin imeskeleminen auttaa hajuhaittoihin 😉

Kaiken kaikkiaan kasvosuojainsuosituksen takana on se, että jos itse olet saanut koronainfektion, tartutat sitä heikommin toisille, jos itse käytät maskia. Jos taasen toisella on infektio, siltä suojautuu parhaiten turvaväleillä ja käsien pesemisellä. Tärkeää on myös se, että kun kasvoillasi on maski, sen koskettelu pitäisi pitää ihan minimissään.


Piditkö tästä artikkelista? Liity yli 1000 terapeutin joukkoon lukemaan Katjan viikkokirjettä, ja saa vinkkejä omaan terapiatyöhösi, tietoa uusista terapia-alan kuulumisista ja paljon muuta kivaa!


Leave a Comment