Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.
Välttämättömät evästeet liittyvät sivuston perustoiminnallisuuksiin, eikä sivusto välttämättä toimi oikein ilman niitä. Esimerkiksi tämän evästelupakyselyn vastauksen muistamiseen käytetään evästeitä. Kaikki evästeet voi poistaa käytöstä selaimen kautta ja esimerkiksi erilaiset sovellusten mainoksenesto-lisäosat estävät myös tiettyjä evästeitä.
Analytiikkaevästeitä käytetään anonyymien sivuston käyttötietojen keräämiseen. Eväste mahdollistaa käyttäjän liikkeiden seurannan eri käyttökertojen välillä, mutta ei yksittäisen käyttäjän tunnistamista.
Käytämme Google Analytics -palvelua verkkopalvelujemme käytön analysointiin ja seurantaan. Käyttötietoa kerätään evästeiden avulla, mutta tietoja ei käsitellä tai tallenneta siten, että yksittäisen käyttäjän käyttöä voitaisiin seurata.
Cookie | Domain | Type | Description | Duration |
---|---|---|---|---|
_ga | .katjakoski.fi | Analytics | The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors. | 2 years |
_gid | .katjakoski.fi | Analytics | Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously. | 1 day |
_gat_gtag_UA_85650421_1 | .katjakoski.fi | Analytics | Set by Google to distinguish users. | 1 minute |
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Lopputavoite on, että lapsi oppii lukemaan. Tehtävätavoitteena, että lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään kirjaimet.
-2 opin tunnistamaan ja nimeämään alle puolet kirjaimista
-1 opin tunnistamaan ja nimeämään vähintään puolet kirjaimista
0 opin tunnistamaan ja nimeämään kaikki kirjaimet
+1 opin yhdistämään ja lukemaan avustettuna 2 kirjaimisia tavuja
+2 opin yhdistämään ja lukemaan itsenäisesti 2 kirjaimisia tavuja.
Super!
GAS-tavoite 1: T nimeää kaikki kirjaimet tarkasti
Lähtötaso -2 T nimeää 18 / 23 kirjainta
Taso -1 T nimeää 19-22 kirjainta
Tavoitetaso 0 T nimeää kaikki 23 kirjainta
Gas-tavoite 2: T nimeää kirjaimet sujuvasti / nopeammin
Lähtötaso -2 T nimesi kirjaimet ajassa 1min 25 s
Taso -1 T nimeää kirjaimet nopeammin kuin alussa, mutta aikaa kuluu yli minuutti
Tavoitetaso 0 T nimeää kirjaimet noin 1 minuutin aikana
Taso + 1 T nimeää kirjaimet alle minuutissa, mutta aikaa kuluu yli 30 s
Taso +2 T nimeää kirjaimet 30 s kuluessa
Alussa T:n kanssa nimettiin kirjaimet LUKIVA-arvioinnin kirjaintaululla ja nimeämisen aika mitattiin. Jakson lopussa arviointi uusitaan samalla tavalla.
Miltä Sari tuntui tehdä tällainen tavoite?
Laitoinkin vahingossa tuonne edelliselle sivulle, mutta tässä uudestaan..
Minulla olisi tällainen case. Kohta 6v lapsi jolla erittäin niukka sanavarasto. Lapsi on saanut kansion ja yhtenä laajana tavoitteena on AAC-keinojen harjoittelu. Muodostin seuraavanlaisen Gas-tavoitteen:
Lapsi näkee kun aikuinen mallittaa kansiosta yksittäisiä sanoja ruokailutilanteessa päiväkodissa ja /tai kotona.
-2 Lapselle ei malliteta sanoja ruokailutilanteissa
-1 Lapselle mallitetaan sanoja yhdessä ruokailutilanteessa viikon aikana
0 Lapselle mallitetaan sanoja 2-3 ruokailutilanteessa viikon aikana
+1 Lapselle mallitetaan sanoja 4 tai useammassa ruokailutilanteessa viikon aikana
Mietin että olisko järkevämpää että mallitusta tapahtuisikin erilaisissa tilanteissa, eli että tavoite olisi ensin yhdessä, sitten kahdessa, sitten kolmessa jne erilaisessa arjen tilanteessa… Vai tuo yllä oleva yhden tilanteen tavoite?
Huomaan että kun keskittyy vain tähän tavoitteen muotoilemiseen, niin meinaa unohtua pohtia myös että mikä on oikeesti tarkoituksenmukaista.
Moi Leena! Hyvä havainto toi, että tarkoituksenmukaisuus tukee sitä perheen sitoutumista varmasti tavoitteeseen. Toisaalta taas mallituksen määrää voi mitata musta monella tasolla: 1) tilanteiden määrä 2) kerrat/viikossa 3) kuinka pitkään tilanteessa mallitetaan ts. tehdäänkö yksi kuvan osoitus, vai mallitetaanko koko tilanteen ajan. Kysymys kuuluukin nyt, 1) mikä on helpointa asiakkaan ympäristölle näistä (puhutaan ns. low hanging fruit – mikä onnistuu helpoiten) tai 2) mikä hyödyttää lasta eniten (monenlaiset tilanteet, tai yhdessä tilanteessa harjoittelu). Jos tätä pohtisin omien asiakkaitteni kautta, uskoisin että kun se mallitus liitetään nyt tähän yhteen spesifiin tilanteeseen, se on helposti hallittavissa ja ympäristön on se helppo saada haltuun. Sähän voit sit kun tämä alkaa toimimaan, tehdä uuden tavoitteen siitä, että nyt pitäisi mallittaa useammassa tilanteessa. Tällaisia pohtien, Katja
Tavoitteet ovat 4v tytölle. Hän syö hyyyvin valikoidusti ja on juuri saanut kansion.
Tavoite: Minä käyttäisin kansiota enemmän oma-aloitteisesti
-2 Minä en halua käyttää kansiota itse
-1 Minä käytän kansiota itse pari kertaa viikossa
0 Minä käytän kansiota itse kerran päivässä
+1 Minä käytän kansiota itse useammin kuin kerran päivässä
+2 Minä käytän kansiota itse hyvin usein joka päivä
Tavoite: Maistan uusia ruokalajeja
-2 En maista mitään uutta
-1 Maistan 1-3 uutta lajia
0 Maistan 4-6 uutta lajia
+1 Maistan 7-9 uutta lajia
+2 Maistan 10+ uutta lajia
Laitan kolme tavoitetta, kun innostuin. Kokonaistavoitteena on ilmaisutaitojen kehittyminen, vastavuoroisuuden lisääntyminen ja ymmärtämistaitojen parantuminen.
Tavoite 1: Käytän kuvakortteja ilmaisun tukena
-2 En käytä kuvakortteja ilmaisemaan itseäni
-1 Käytän kuvakortteja ilmaisemaan itseäni yhdessä paikassa
0 Käytän kuvakortteja ilmaisemaan itseäni kahdessa paikassa
+1 Käytän kuvakortteja ilmaisemaan itseäni kolmessa paikassa
+2 Käytän kuvakortteja ilmaisemaan itseäni neljässä tai useammassa paikassa
Tavoite 2: Toimin uimahallissa ohjeiden mukaan
-2 En osaa toimia uimahallissa ohjeiden mukaan
-1 Osaan toimia uimahallissa kuvallisen ja suullisen ohjeen mukaan
0 Osaan toimia uimahallissa kuvallisen ohjeen mukaan
+1 Osaan toimia uimahallissa suullisen ohjeen mukaan
+2 Osaan toimia uimahallissa ilman kuvallista tai suullista ohjetta
Tavoite 3: Kerron itsestäni asioita vieraalle himiselle kysyttäessä (esim. nimi, ikä, syntymäpäivä, osoite, perhe)
-2 En kerro itsestänii asioita vieraalle ihmiselle kysyttäessä
-1 Kerron itsestäni yhden asian vieraalle ihmiselle kysyttäessä
0 Kerron itsestäni kaksi asiaa vieraalle ihmiselle kysyttäessä
+1 Kerron itsestäni kolme asiaa vieraalle ihmiselle kysyttäessä
+2 Kerron itsestäni neljä tai useamman asian vieraalle ihmiselle kysyttäessä
Lopputulematavoite: sanavaraston lisääntyminen, aktiivisen sanavaraston lisääntyminen; korvaavien tukikeinojen hyödyntäminen.
Tehtävätavoite: Osaan ilmaista, että minulla on nälkä tai jano, ja osaan kertoa, mitä haluan juoda. (Ajatuksena, että tämä tavoite on saavutettu viimeistään kuntoutusjakson päättyessä.)
GAS:
-2: Ilmaisen nälkääni/janoani yksisanaisesti (“ruokaa”/”hiki”). En käytä juoman valinnassa hyväkseni kuvatukea.
-1: Ilmaisen nälkääni/janoani yksisanaisesti (“nälkä”/”jano”) kuvatuen avulla. Tuettuna osaan välillä tehdä juoman valinnan kuvatuen avulla.
0: Osaan ilmaista nälkääni/janoani lausetasoisesti kuvatuen avulla. Osaan valita juomani itsenäisesti kuvatuen avulla.
+1: Osaan ilmaista nälkääni/janoani lausetasoisesti kuvatuen avulla . Osaan valita juomani useimmiten itsenäisesti, ilman kuvatukea.
+2: Osaan ilmaista nälkääni/janoani lausetasoisesti enkä tarvitse asian ilmaisemiseen kuvatukea. Osaan valita juomani aina itsenäisesti, ilman kuvatukea.
Siirrän tuolta edelliseltä sivulta GASsit tähän:)
Kertominen, apuna oma kuvakalenteri
-2 lapsi osoittaa kalenterissa olevia kuvia
-1 lapsi nimeää kuvan yhdellä sanalla
0 lapsi käyttää kuvan yhteydessä 2-sanaisia ilmaisuja
+1 lapsi käyttää kuvan yhteydessä 3-sanaisia ilmaisuja
+2 lapsi käyttää kuvan yhteydessä 4- tai useampisanaisia ilmaisuja
Puheen selkeys -> pureskeluharjoitukset kotona
-2 lapsi syö näkkileipää tai raakaa porkkanaa 1x viikossa
-1 lapsi syö näkkäriä tai porkkanaa 2-3x viikossa
0 lapsi syö näkkäriä tai porkkanaa 4-5x viikossa
+1 lapsi syö näkkäriä tai porkkanaa 6-7x viikossa
+2 lapsi syö näkkäriä tai porkkanaa useita kertoja päivittäin
Tehtävätavoite: Kuvapäiväkirjan täyttäminen ja sen avulla lapsen kanssa keskustelu. (Tavoite päiväkotiin, perhe hoitaa jo oman osuutensa.)
Lopputulematavoite: Osaa kertoa kotona päiväkotipäivästään.
-2 Kuvapäiväkirjaan ei piirretä päiväkotipäivän tapahtumia.
-1 Kuvapäiväkirjaan piirretään muutaman kerran viikossa.
0 Kuvapäiväkirjaan piirretään 4-5 x viikossa ja sen avulla pysähdytään keskustelemaan lapsen kanssa vähintään kerran viikossa.
+1 Kuvapäiväkirjaan piirretään 4-5 x viikossa ja sen avulla pysähdytään keskustelemaan lapsen kanssa useammin kuin kerran viikossa.
+2 Kuvapäiväkirjaan piirretään päivittäin ja sen avulla pysähdytään keskustelemaan lapsen kanssa päivittäin.
-2 Ei osaa kertoa päiväkotipäivästään lainkaan.
-1 Osaa kertoa kuvapäiväkirjan avulla aikuisen tuella päiväkotipäivästään.
0 Osaa kertoa kuvapäiväkirjan avulla päiväkotipäivästään.
+1 Osaa kertoa kysyttäessä ilman kuvien apua.
+2 Kertoo spontaanisti ilman kuvien apua.
Tehtävätavoite: Totutellaan kotona kertomaan kuulumisista lähtien liikkeelle vihkoon laitetuista kuvista siitä, mitä puheterapiassa on tehty. Samassa vihkossa on toisinaan kuvattu myös eskaripuuhia. (Kuulumisten kerrontaa harjoitellaan myös puheterapiassa tarinakorttien avulla.)
-2 Lapsella on vihko repussaan, vanhempi ottaa sen esille ja esittää siitä yksittäisen kommentin yksittäisessä tilanteessa viikon aikana.
-1 Vanhempi esittää puheterapiaan/eskariin liittyvistä touhuista yhdessä viikottaisessa tilanteessa kysymyksiä, joihin vastaamalla lapsi saa tilaisuuden kertoa tuokiosta/eskarin tapahtumista.
0 Puheterapiatuokio/eskarin kuulumiset käydään läpi rauhassa keskustellen, vanhempi esittää tarpeen mukaan ohjaavia kysymyksiä ja keskustellaan myös tapahtumien herättämistä tunteista. Lapsi näyttää vihkoa vanhemmilleen aina, kun siellä on jotain uutta.
+1 Puheterapiatuokion/eskarin kuulumisten lisäksi keskustellaan muistakin päivän tapahtumista useamman kuin kerran viikossa.
+2 Kuulumisista keskustellaan päivittäin ja vanhemmat antavat kuulumisten kertomisesta aktiivisesti mallia lapselle.
Lopputulematavoite: Lapsi pystyy ja uskaltaa kertoa viikonlopun kuulumisista eskarin aamupiirissä.
-2 Lapsi vastaa opettajan esittämiin, hänen kuulumisiaan koskeviin kyllä-/ei -kysymyksiin.
-1 Lapsi kertoo kuulumisistaan sanomalla yhden tai kahden sanan ilmauksen.
0 Lapsi kertoo kuulumisistaan tuottamalla sanallisen ilmaisun, josta käy ilmi jokin yksittäinen tapahtuma tai toiminto sekä ketä siinä oli osallisena ja mikä oli tapahtumapaikka.
+1 Lapsi kertoo kuulumisistaan tuottamalla sanallisen ilmaisun, jossa kuvataan kaksi- tai kolmivaiheinen tapahtumasarja. Lisäksi kertomuksessa tulevat esille siihen liittyvät henkilöt ja paikka
+2 Lapsi kertoo kuulumisistaan kuvailemalla kaksi- tai kolmivaiheisen tapahtumasarjan ja tuo esille siihen liittyvät henkilöt ja paikan. Hän myös kuvaa, mitä tunteita tilanteeseen liittyi ja miten se päättyi.
Tykkäsin Leila tosi paljon noista sun tehtävätavoitteista. Tosi konkreettista, mitä todella aijotaan nyt tehdä tämän asian suhteen. 0 ja siitäkin ylöspäin tuleviin tavoitteisiin luulisi olevan suht. helppo päästä. Vanhemmat näkee suoraan että mitä heiltä edellytetään.
Autismikirjon asiakkaalle
Opin noudattamaan uusia kehotuksia (esim. ottaa, antaa, laittaa, tuoda, tulla, mennä, leikkiä, lopettaa)
-2 En opi uusia kehotuksia tai kiinnitä niihin huomiota
-1 Noudatan uusia kehotuksia harjoitustilanteissa, kun saan vihjeitä (kuva tai ele)
0 Noudatan uusia kehotuksia tutussa ympäristössä ja tutuissa tilanteissa satunnaisesti, kun saan vihjeitä
+1 Noudatan uusia kehotuksia tutussa ympäristössä ja tutuissa tilanteissa useimmiten, kun saan vihjeitä
+2 Noudatan uusia kehotuksia tutussa ympäristössä ja tutuissa tilanteissa aina, kun saa vihjeitä
Lopputulematavoitteena on puheen ymmärtämisen tukeminen. Tehtävätavoitteena on löytää puheen ymmärtämistä tukeva keinoa päiväkotiin ja aloittaa sen käyttö.
-2 vain puheterapiassa käytetään puheen ymmärtämisen tukena kuvia.
-1 löydetään keino, jolla päiväkodissa voidaan tukea puheen ymmärtämisen kehittymistä
0 päiväkodissa käytetään puheen ymmärtämisen tukena sovittua keinoa kerran viikossa jossain tilanteessa
+1 päiväkodissa käytetään puheen ymmärtämisen tukena sovittua keinoa useamman kerran viikossa tietyssä tilanteessa
+2 päiväkodissa käytetään puheen ymmärtämisen tukena sovittua keinoa joka päivä erilaisissa tilanteissa
Kerronan niukkuuden taustalla sananlöytämisen, syntaksin ja struktuurin vaikeutta, voisivatko portaat mennä näin?
Lopputulematavoite: Pystyy kertomaan tapahtumista kokonaisin lausein.
Tehtävätavoite: Oppii kertomaan 3 sanan lauseita kuvan pohjalta.
-2 Kuvasta kertoessa vastaa kahteen kysymykseen (kuka tekee, mitä tekee) ja muodostaa niistä lauseen tuettuna
-1 Osaa vastata kolmeen kysymykseen kuvan pohjalta (kuka tekee, mitä tekee, missä tekee) ja muodostaa näistä lauseen
0 Muodostaa kolmen sanan lauseen tuettuna esim. kuvastruktuurin avulla tai muistuttamalla
+1 Kuvasta kertoessa muodostaa kahden sanan lauseen omatoimisesti
+2 Kuvasta kertoessa muodostaa kolmen sanan lauseen omatoimisesti
Lopputulematavoite: Esikoulutaitojen vahvistuminen siinä määrin, että lapsen lukivalmiudet riittävät
Tehtävätavoite: Äännetietoisuustaitojen vahvistuminen
-2 Tunnistaa alkuäänteen vihjeistettäessä
-1 Tunnistaa alkuäänteen, kun se on vokaali
0 Tunnistaa kirjain-äänne-yhteyden, sekä v,- että c-alkuisissa ja loppuisisssa sanoissa
+1 Osaa tuottaa tietyllä kirjaimella alkavia sanoja
+2 Osaa tuottaa tietyllä kirjaimella loppuvia sanoja
Vastasin tämän tehtävän jo tuonne edellisen osion kommenteihin
Lapsen puheen äänteellistä tuottoa tulisi vahvistaa ja harjoiteltavana on /L/-äänne. Kielen ja leuan liikkeet on kuitenkin eriytymättömiä eikä kielen vieminen tahdonalaisesti hammasvallille onnistu.
Lopputavoite: Lapsen puheen äänteellisen tuoton vahvistaminen. Tehtävätavoite: Lapsi saa kielenkärjen vietyä hammasvallille, jolloin /L/-äänteen harjoittelu mahdollistuu.
-2 Kielenkärjen nostaminen ei onnistu
-1 Kielenkärki nousee, mutta leuka nousee samalla
0 Kielenkärki nousee hiukan leuan liikkeistä eriytyneenä
+1 Kielenkärki nousee hammasvallille ja pysyy siellä alle sekunnin.
+2 Kielenkärki nousee hammasvallille ja pysyy siellä sekunnin tai pidempään
Toki tähän samaan aiheeseen liittyen voisi tehdä myös tavoitteen kotiharjoittelun määrästä, mikä olisikin ehkä paremmin vanhempia kuntoutukseen mukaan sitova tavoite 🙂
Vastasin tähän tehtävään jo edellisen tehtävän osioon.
Nämä tavoitteet tulivat kehityshäiriöiselle lapselle 4v, joka ei ottanut katsekontaktia eikä jäljitellyt mitään (vanhemmat toivoivat tavoitteeksi puheen selkiytymisen)
Tehtävätavoitteena /lopputulemana tässä oli (myös vanhemmille !) “kaikki katseen kautta”
-1 Lapsi välttelee keskustelukumppanin katsetta
0 Lapsi ei välttele katsetta, muttei myöskään aloitteellisesti katso keskustelukumppania jotain halutessaan
+1 Lapsi nostaa pikaisesti katseen keskustelukumppanin kasvoihin jotain pyytäessään
+2 Lapsi pitää katseen 2 sekuntia keskustelukumppanin kasvoissa/silmissä jotain pyytäessään.
Tämän jälkeen (käytännössä menivät jo vähän päällekkäin eli yhtä aikaa päästiin näihin) tuli nämä tavoitteet. Tässä lopputuleman tavoite oli, että lapsi oppisi näin muutamia viittomia ja jäljittelisi myös suun alueen liikkeitä.
-1 Lapsi ei kiinnitä huomiota kun aikuinen mallittaa
0 Lapsi katsoo kun aikuinen mallittaa
+1 Lapsi yrittää jäljitellä.
+2 Lapsi jäljittelee joka kerta (myös itselleen uusia toimintoja ; viittomat, suun liikkeet)
Tavoite: Osaan pyytää kaveria leikkimään kanssani päiväkodissa (aikaisemmin kavereiden pyytäminen leikkiin ollut hyvin fyysistä ja usein kaverit ovat säikähtäneet, jolloin yhteisen leikin aloittaminen on ollut haastavaa).
-2 En osaa pyytää kaveria sanallisesti leikkimään kanssani päiväkodissa.
-1 Osaan pyytää sanallisesti kaveria leikkimään kanssani päiväkodissa, kun aikuinen muistuttaa minua ennen leikkiin pyytämistä.
0 Osaan välillä ilman aikuisen tukea pyytää sanallisesti kaveria leikkimään kanssani päiväkodissa (välillä tarvitsen aikuisen muistutuksen).
+1 Osaan useimmiten ilman aikuisen tukea pyytää sanallisesti kaveria leikkimään kanssani päiväkodissa (vain harvoin tarvitsen aikuisen muistutuksen).
+2 Osaan aina ilman aikuisen tukea pyytää sanallisesti kaveria leikkimään kanssani päiväkodissa.
Asiakkaani on 6v. lapsi, joka ei osaa ilmaista itseään / omaa mielipidettään, vaan esittää asiansa kysymyksen muodossa varmistellen. Tavoitteena olisi, että hän uskaltaisi ilmaista oman mielipiteensä tai toetavan lauseen niin eskarin aamupiirillä kuin arjen tilanteissa kotonakin. Tavoitteita mietin seuraavasti:
-2 Osaan ilmaista toteavan ilmauksen esimerkiksi kuvasta aikuisen tuella (esim. Mikä vuodenaika kuvassa on? Tässä kuvassa on talvi).
-1 Osaan ilmaista toteavan ilmauksen kuvasta oma-aloitteisesti (Tässä kuvassa on talvi).
0 Osaan ilmaista toteavan ilmauksen keskustelussa aikuisen kanssa. Aikuinen tekee lapsen ilmaisua tukevia kysymyksiä (esim. Mitä teitte tänään ulkona? Leikimme kavereiden kanssa lumisotaa ja hippaa).
+1 Osaan ilmaista toteavan ilmauksen keskustelussa aikuisen kanssa. (Lapsi uskaltaa kertoa aikuiselle tarpeensa)
+2 Osaan ilmaista toteavan ilmauksen kavereiden kanssa (aikuisen tuella) (esim. aamupiirillä aikuisen kysymykseen vastaaminen).
Kyseessä 3. lk lapsi, jolla vaikea lukihäiriö. Ei suostu lukemaan luokassa ääneen, kirjoittamisessa tulee paljon virheitä, kaksoiskonsonantit ja sana- ja tavurajat hankalia. (taas tuli vähän moneen paikkaan nämä vastaukset)
Lopputulematavoite, joka mitataan terapiajakson lopussa: Lapsi edistyy ääneen lukemisessa
-1 Lapsi ei lue kenellekään ääneen tekstiä
0 Lapsi lukee ääneen kahdenkeskisessä tilanteessa
+1 Lapsi lukee ääneen luokassa
Tehtävätavoite
-2 Äiti/isä lukee lapsen kanssa ääneen 0 x viikossa
-1 äiti/isä lukee lapsen kanssa ääneen 1 x viikossa
0 äiti/isä lukee lapsen kanssa ääneen 2 x viikossa
+1 äiti/isä lukee lapsen kanssa ääneen 3 x viikossa
+2 äiti/isä lukee lapsen kanssa ääneen 4-5 x viikossa
Tehtävätavoite
-2 lapsi ei suostu harjoittelemaan tavurajoja
-1 harjoitellaan tavurajoja puheterapiassa kerran viikossa 5 min
0 harjoitellaan tavurajoja puheterapiassa kerran viikossa 10 min
+1 harjoitellaan tavurajoja puheterapiassa sekä erityisopettajalla yht 2 x 10 min viikossa
+2 harjoitellaan tavurajoja puheterapiassa, erityisopettajalla sekä kotona yht 3 x 10 min viikossa
Joissakin Katjan esimerkkitavoitteissa mietityttää se, että GAS- menetelmäkoulutuksessa korostettiin, että mittari ei saa vaihtua kesken tavoitteen- noissa aika monessa kyllä vaihtuu ?(esim. kansioesimerkit)
Lopputulematavoite: Lapsi oppii hyödyntämään lausetasoista ilmaisua arjessa.
GAS-asteikko:
-2 Lapsi muodostaa yksiosaisia ilmauksia toimintataulun tuella kauppaleikissä
-1 Lapsi muodostaa kaksiosaisia ilmauksia toimintataulun tuella kauppaleikissä
0 Lapsi muodostaa 3-osaisia ilmauksia toimintataulun tuella kauppaleikissä
1 Lapsi muodostaa yli 3-osaisia ilmauksia toimintataulun tuella kauppaleikissä
2 Lapsi muodostaa yli 5-osaisia ilmauksia toimintataulun tuella kauppaleikissä
Tehtävätavoite: Lähipiiri mallittaa lausetasoisen toimintataulun käyttöä leikeissä lapsen kanssa.
-2 Lähipiiri ei käytä toimintataulua lapsen kanssa.
-1 Lähipiiri käyttää toimintataulua lapsen kanssa vähintään kerran viikossa
0 Lähipiiri käyttää toimintataulua lapsen kanssa vähintään 3 kertaa viikossa
+1 Lähipiiri käyttää toimintataulua lapsen kanssa vähintään 5 kertaa viikossa
+ 2 Lähipiiri käyttää toimintataulua lapsen kanssa useammin kuin 5 kertaa viikossa
Ja nämä siis pitäisi varmaan olla myös minä-muodossa, hups!